– Siéntese, Pipo!
Terhakka pikkukoira istuu käskystä alas, mutta kiepsahtaa pian selälleen kerjäten vatsarapsutuksia. Hännänvispauksesta päätellen sillä, millä kielellä Pipolle leperrellään, ei ole mitään väliä. Pipo on 14-vuotiaan Anthonyn koira. He molemmat ovat syntyneet Espanjassa. Siksi touhottava koirakin tottelee parhaiten espanjaksi.
Nyt suomalais-brasilialainen Anthony asuu Espoon Matinkylässä ja käy Espoossa kansainvälisen koulun kahdeksatta luokkaa. Vanhempiensa kanssa hän puhuu espanjaa, mutta koulu sujuu englanniksi. Espanjan ja englannin ohella Anthony puhuu myös hieman äitinsä kotikieltä portugalia.
Suomen kieli sen sijaan tuntuu vaikealta vaikka sitä koulussa opiskellaankin.
– Meillä on koulussa neljä kertaa viikossa suomentunti, mutta en minä kyllä osaa sitä, Anthony sanoo.
Anthony vanhempineen käy hyvin esimerkiksi kansainvälisestä perheestä, jota jomman kumman vanhemman työ vie eri puolille maailmaa. Anthonykin on ehtinyt asua ja käydä koulua Suomen lisäksi Virossa ja Espanjassa, jossa hänen suomalainen isä ja brasilialais-espanjalais-unkarilainen äiti aikanaan tapasivat.
Isona Anthony haluaisi opiskella ehkä kemiaa tai sitten jotain ihan muuta. Neljätoistavuotiaalle maailma on vielä avoin. Näiden tulevaisuudensuunnitelmien vuoksi istumme nyt Matinkylässä keittiönpöydän ääressä, maistelemme suussasulavaa brasilialaista vanukasta ja hörpimme teetä.
Anthonyn isä Pekka Savonen kertoo perheen törmänneen jatko-opintojen suhteen kieliongelmaan. Koska suomalaista ylioppilastutkintoa ei voi suorittaa englanniksi, suomea taitamattomalla pojalla on vaikea päästä lukioon. Sen myötä mahdollisuudet jatko-opintoihin vähintäänkin mutkistuvat, sillä Suomessa ylioppilastodistuksesta on tullut valtaosaan yliopisto- ja korkeakouluopinnoista pääväylä sisäänpääsylle.
– Poikani kertoman mukaan valtaosa koulukavereista ei aio suorittaa lukiota Suomessa, vaan he pohtivat muuttamista maahan, jossa koulun voisi suorittaa englanniksi tai muulla perheen kotikielellä. Syynä tähän on, että he eivät koe pärjäävänsä suomen tai ruotsin kielellä lukio-opinnoissa ja kirjoituksissa. Näen, että tämä on iso ja päättäjille ehkä tiedostamatonkin ongelma tilanteissa, joissa Suomi pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä asiantuntijoita maahan.
Myös espoolaisolohuoneen sohvalla on pohdittu, missä poika saisi parhaan mahdollisen pohjan jatko-opinnoilleen. Katseet on kääntymässä Kanadaan, jossa lukiotason opinnot voi suorittaa kokonaan englanniksi.
– Itse toki haluaisin, että Anthony voisi käydä suomalaisen lukion täällä. Mutta kielitaito ei yksinkertaisesti riitä, Pekka Savonen huokaa.
Kouluun kielen perässä
Kielipolitiikka on aiemminkin vaikuttanut Anthonyn koulunkäyntiin. Pekka Savonen kertoo, että he olivat vuosia sitten muuttamassa Pohjois-Espanjaan, San Sebastianiin. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun kävi ilmi, että pojan olisi pitänyt koulussa opiskella myös Baskimaassa puhuttua euskaraa. Koulun tiloissa ei sallittu käytettävän muuta kieltä.
Myös ennen Suomeen muuttoa Anthony kävi ensin vuoden koulua Virossa.
– Olimme Tallinnassa vuoden, jotta hän vahvistaisi siellä koulussa englannin taitoaan. Vasta sitten muutimme tänne, äiti Helena Cardoso de Almeida Bôdi kertoo.
Espoon kansainvälistä koulua vanhemmat kehuvat kilpaa. Opetus on laadukasta ja tukiopetustakin saa, mutta järjestelmä ei jousta.
– Koulussa opiskellaan englanniksi, mutta suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Siksi lukujärjestyksessä on suomen ohella myös pakollisena oppiaineena esimerkiksi ruotsia, ja jotkut oppimateriaalit ovat pelkästään suomeksi. Wikipedia ja Google ovat ahkerassa käytössä, kun Anthony tekee läksyjään, Pekka Savonen sanoo.
Anthonyn valttikortti on, että isä on suomenkielinen ja osaa auttaa tarvittaessa. Pekka Savonen kertoo, että hänen läksyavulleen on ollut kysyntää myös niissä tuttavaperheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat muun kuin suomenkielisiä. Savosen tietojen mukaan myös isolla osalla Anthonyn luokkakavereista on vaikeuksia selvitä suomen kielen läksyistään.
Anthony opiskelee suomea S2 -kielenä eli suomi toisena kielenä. Hänen mukaansa erityisesti nyt ylemmillä luokilla suomenkielen tunneilla on mukana paljon eritasoisia oppilaista. Osa on vasta aloittaneita, osa osaa suomea jo selvästi paremmin.
– Ruotsikin on paljon helpompaa, vaikka olen opiskellut sitä vähemmän, Anthony sanoo.
Kielitunnit ovat pitkälti tekstien lukemista ja kääntämistä. Yhden kirjankin hän muistaa lukeneensa.
– Se oli se joku Punainen..punainen…., Anthony tapailee.
– Punainen viiva?
– Juuri se! Ja sitten piti vastata kysymyksiin mistä kirjassa kerrottiin.
[rev_slider slidertitle=”kieliperhe-02″ alias=”kieliperhe-02″]
Helena Cardoso de Almeida Bôdi ja Pekka Savonen haluaisivat poikansa Anthonyn suomalaiseen lukioon, mutta kokevat puutteellisen suomen kielen taidon esteeksi.
IB-verkosto ei riitä isoille kaupungeille
Syyskuun alussa kuusi suurinta kaupunkia vetosi opetusministeri Li Anderssoniin (vas.), jotta ylioppilastutkinnon voisi suorittaa myös englanniksi. Uudistuksen tarvetta kaupungit perustelevat etenkin työperäisen maahanmuuton edistämisellä. Mahdollisuus opiskella englanniksi helpottaisi esimerkiksi niiden muutaman vuoden Suomessa työskentelevien asiantuntijoiden arkea, jotka eivät suunnittele välttämättä jäävänsä maahan pysyvästi. Uudistuksesta hyötyisivät myös muut maahanmuuttajat.
– Vaikka meillä on jo IB-lukioiden verkosto, ne eivät yksin riitä. Tarvitsemme mahdollisuuden suorittaa lukio ja ylioppilastutkinto myös englanniksi, Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.
IB on lyhenne sanoista International Baccalaureate. Se on jatko-opintokelpoisuuden antava kansainvälinen ylioppilastutkinto, jonka voi Suomessa suorittaa 17 koulussa. IB-linjalla opetus on englanninkielistä.
– Joku nihkeys siellä ministeriössä tämän suhteen on, Ikonen sanoo.
Ikonen näkee englanninkielisen ylioppilastutkinnon nimen omaan vetovoimatekijänä perheille, jotka tulevat asiantuntijatehtäviin Suomeen ja etsivät lapsilleen laadukasta opiskelupaikkaa Suomen vuosien ajaksi. Kun koko perheen elämä saadaan sujumaan uudessa asemapaikassa tai asuinmaassa, kotoutuminen on helpompaa ja Suomi koetaan houkuttelevaksi paikaksi tulla töihin. Vastaavaan tähtää myös Hidden gems -ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa Tampereen korkeakouluihin tulevien kansainvälisten tutkijoiden puolisoita työllistymään ja sitä kautta koko perhettä kiinnittymään alueelle paremmin.
Opetusministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen ei Aamulehden haastattelussa (3.9.) lämmennyt suoraan kaupunkien ehdotukselle. Lempinen muistutti, että jos maahanmuuttaja on aikeissa jäädä Suomeen, suomen tai ruotsin kielen taito on välttämätön, jotta he pärjäävät arjessa. Lempinen pohti myös sitä, eriytyisikö suomalainen koulutus liikaa, jos nuorilla olisi mahdollisuus englanninkieliseen tutkintoon. Myös hankkeen hintalappu on kokonaan laskematta.
Ministeriössä asia noussee kuitenkin esille työn alla olevan lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman kautta. Sen yksi keskeinen huomio on, että äidinkieleltään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lukiolaisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Vuonna 2019 vieraskielistä opetusta tarjoavissa lukioissa oli vajaat 2000 opiskelijaa, mutta vieraskielisiä lukio-opiskelijoita on jo useita tuhansia, ja he opiskelevat pääosin viidessä suurimmassa kaupungissa. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla opiskelijoilla on taustasta riippumatta mahdollisuus opiskella lukiossa ja suorittaa ylioppilastutkinto. Ohjelman seurantaryhmän toimikausi alkoi toukokuussa ja kestää vuoden 2022 loppuun.
Koulutarjonta voi ratkaista rekryn
Ajatus englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta ei ole uusi. Jo 1990-luvulla englanninkielistä ylioppilastutkintoa kokeiltiin kaksivaiheisesti neljässä lukiossa, mutta hanke jäi kokeilun asteelle.
Viime hallituskaudella opetusministeri Sanni Grahn- Laasonen (kok.) ajoi englanninkielistä tutkintoa lukiolakiin. Tuolloin hanketta perusteltiin muun muassa sillä, että englanninkielinen yo-tutkinto palvelisi englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa olleiden ohella myös sellaisia paluumuuttajien lapsia, joiden vahvin akateeminen kieli on maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen englanti. Hallituksen esityksessä mainittiin, että osalla lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkintoon osallistuvista kokelaista edellytykset menestyä suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa ovat puutteellisen kielitaidon vuoksi heikot.
Englanninkielinen lukio-opetus ja yo-tutkinto olisi mahdollistanut myös lukio-opetuksen koulutusviennin.
Uudistus ei kuitenkaan edennyt. Helmikuussa 2019 eduskunnan sivistyslautakunta poisti englanninkielisen ylioppilastutkinnon mietinnöstään perustuslaillisten epäselvyyksien vuoksi. Hanketta oli vastustettu muun muassa esittämällä huoli kotimaisten kielten asemasta sekä tutkinnon eriarvoistavasta asemasta.
Myös peruskouluun kaivataan lisää englanninkielistä opetusta. Suomen startup- yhteisö julkisti marraskuun lopulla tekemänsä kyselyn, jonka mukaan 59 prosenttia kyselyyn vastanneista startup -yrityksistä pitää englanninkielisten koulupaikkojen saatavuutta pitää erittäin tärkeänä rektytointivalttina. Yli 90 prosenttia startup- yrityksistä arvioi englanninkielisten koulupaikkojen kysynnän kasvavan entisestään vuoden sisällä.
– Raskaan maahanmuuttobyrokratian ja puolisoiden työllistymishaasteiden lisäksi epävarmuus englanninkielisen koulupaikan löytymisestä on ehdottomasti merkittävämpiä pullonkauloja perheellisten huippuosaajien houkuttelemiseksi maahamme. Mikäli emme voi antaa lupausta varmasta koulupaikasta tällaisen osaajan perheelle, se käytännössä torppaa rekrytoinnin, Supercellin yhteiskuntajohtaja Markku Ignatius kommentoi selvitystä.
Yhteisön arvion mukaan jopa muutama joustavasti aloitettava englanninkielinen koulupaikka vuodessa riittäisi turvaamaan huippuosaajien rekrytoinnin onnistumisen ja koko perheen muuttamisen Suomeen.
Suomen suurimmat kaupungit ovatkin vastanneet englanninkielisen opetuksen kasvaneeseen kysyntään lisäämällä englanninkielisen perusopetuksen määrää viime vuosina reippaasti. Esimerkiksi Helsingissä englanninkielisten koulupaikkojen määrä kaksinkertaistettiin viime valtuustokauden aikana. Myös uudessa valtuustostrategiassa mainitaan, että mahdollisuutta englanninkieliseen opiskeluun lisätään kaikilla oppiasteilla.
[rev_slider slidertitle=”kieliperhe-03″ alias=”kieliperhe-03″]
Ympäristö ei aina tue suomen oppimista
Lasten sanotaan oppivan kieltä helposti, jos ympäristö sitä tukee. Todellisuus voi kuitenkin olla toinen. Anthonyn kaverit ovat pääosin samasta koulusta, joten heidän kanssa tulee puhuttua englantia. Jalkapallojoukkueessa paras pelikaveri sattuu olemaan espanjankielinen. Kun vielä nuorison käyttämät somepalvelut ovat täynnä englanninkielisiä klippejä eivätkä nuoret katso edes enää televisiota, suomenkielelle altistumiseen pitäisi oikein keskittyä.
Anthonyn äiti pitää suomen osaamista tärkeänä. Ravintola-alalla työskentelevä Helena Cardoso de Almeida Bôdi on itsekin käynyt TE-toimiston järjestämillä suomenkursseilla, mutta hän kaipaisi kohtuutta kielivaatimuksiin – niin työelämässä kuin koulussa.
– Meille on kerrottu, että suomen kielen numeron pitäisi olla vähintään 7, jotta lukiossa pärjää, hän sanoo.
Anthonyn suomi on nyt seiskan tasoa, mutta vanhemmat ja poika itse eivät ole vakuuttuneet, että sen kanssa pärjäisi lukiossa.
– Suomen kieli on todella vaikeaa oppia meille muualta tulleille. Olisi hyvä, jos suomen kielen perusteet riittäisivät koulussa, ja tutkinnot voisi suorittaa englanniksi. Se helpottaisi opiskelua ja auttaisi meitä maahan muuttaneita pääsemään paremmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, Helena Cardoso de Almeida Bôdi toivoo.