Työryhmän raportissa on selvitetty eri keinojen vaikutuksia eläkkeiden riittävyyden, eläkkeiden kohdentumisen, eläkkeiden rahoituksen, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmista. Kiander katsoo, että eläkejärjestelmä voi sopeutua eliniän pidentymiseen korottamalla maksuja, heikentämällä eläkkeitä, muuttamalla työssä- ja eläkkeelläoloajan suhdetta tai näitä keinoja yhdistämällä.
– Vaikka asiantuntijaryhmän tehtävänä ei ollutkaan esittää toimenpidesuosituksia, voi raportin loppulukua tulkita niin, että ryhmän mielestä jonkinlainen kompromissi olisi paras – toisin sanoen paras tapa sopeutua pitenevään elinikään olisi ratkaisu, jossa sopeutettaisiin eläkkeiden tasoa, eläkeikää ja vakuutusmaksuja. Kompromissihakuisuus voi johtua siitä, että työryhmällä on selvästi halukkuutta säilyttää erilaisia joustomahdollisuuksia eläkejärjestelmässä, Kiander kirjoittaa blogissaan.
Eläkemaksujen nostotarpeen tilanne näyttää hänen mielestään nyt helpommalta kuin vuosi sitten, jolloin työryhmä aloitti työnsä. Eläketurvakeskus julkisti aiemmin tänä syksynä uuden pitkän tähtäimen laskelman, jonka mukaan työeläkemaksun kestävä taso olisi runsaat 25 prosenttia eli prosenttiyksikön verran vähemmän kuin edellisessä, vuonna 2011 tehdyssä ennusteessa.
– Lisäksi työmarkkinaosapuolet sopivat osana tämän syksyn tuloratkaisua eläkemaksujen nostamisesta 24,4 prosenttiin vuonna 2016. Sovittu taso on huomattavan lähellä tavoitetasoa, minkä vuoksi maksujen nostotarve vuoden 2016 jälkeen ei enää vaikuta ylivoimaiselta. Pikemminkin puhutaan suhteellisen pienistä luvuista, Kiander katsoo.
Hän huomauttaa, että työryhmä sivuuttaa arviossaan elinaikakertoimen, jota voi pitää yhtenä nykyisen eläkejärjestelmän tärkeimmistä kannusteista. Osin tämä johtuu siitä, ettei elinaikakertoimen käytännön vaikutuksista ole vielä ehtinyt karttua kovin paljoa kokemuksia eikä tutkimustuloksia.
– Osin epäluottamus kertoimeen johtuu tutkijoiden teoreettisesta olettamasta, jonka mukaan ihmiset eivät maksimoi kuukausieläkettä, vaan koko tulevan eläkepääoman nykyarvoa, Kiander arvioi.
Eläketurvakeskuksen asiantuntijoiden varovaisen arvauksen mukaan keskimääräinen eläkeikä ei nousisi juuri lainkaan vuoteen 2080 mennessä, vaikka elinaikakerroin leikkaisi tuolloin jo yli neljänneksen eläkkeistä.