Kevätpäiväntasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Pimeän ajan ja päivän valoisan ajan kestot ovat tällöin koko maapallolla kuta kuinkin yhtä pitkät eli noin 12 tuntia kumpikin, Foreca kertoo.
Kevätpäiväntasauksen jälkeen pohjoisella pallonpuoliskolla lähestytään kesää ja päivä on yötä pidempi puolen vuoden ajan. Vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne kääntyy päinvastaiseksi.
Kevätpäiväntasaus ajoittuu eri vuosina 19. ja 21. maaliskuuta välille. Kevätpäiväntasauksen aikoihin maapallon pyörimisakseli on kääntyneenä aurinkoon nähden siten, että aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle.
Kevätpäiväntasauksen jälkeen pohjoinen pallonpuolisko kallistuu vähitellen yhä enemmän kohti aurinkoa ja tämän vuoksi päivän kesto pitenee kesäpäivänseisaukseen saakka. Koska aurinko paistaa kevätpäiväntasauksen jälkeen päivä päivältä yhä suoremmin ylhäältä päin, kohdistuu maanpinnalle myös enemmän aurinkoenergiaa pinta-alayksikköä kohden. Kun auringonpaisteen kulma pienenee, eivätkä lumi tai jää heijasta säteilyä pois, niin maanpinta ja ilmakehä pääsevät lämpenemään tehokkaammin.
Termisen kevään alkaminen ajoittuu yleensä eteläisessä Suomessa kevätpäiväntasauksen kynnykselle. Terminen kevät tarkoittaa, että vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan asteen yläpuolelle. Terminen kevät alkaa maan eteläosassa tilastojen mukaan maaliskuun lopussa ja muualla maassa huhtikuun aikana.
Tänään on kevätpäiväntasaus!https://t.co/VOHfeZuvBP #kevätpäiväntasaus
— Foreca Suomi (@forecasuomi) March 20, 2024
