Tavanomaista kylmempi sää on pitänyt Suomea otteessaan viimeiset neljä kuukautta muutamia poikkeusviikkoja lukuun ottamatta, kirjoittaa meteorologi Markus Mäntykangas Forecan sääblogissa.
Mäntykankaan mukaan kuluneiden kylmien kuukausien määrä on suurin sitten talven 2009–2010. Useampi tekijä viittaa tällä hetkellä siihen, että ”kylmä kupla” saa jatkoa.
Mäntykankaan mukaan kylmän sään taustalla vaikuttaa polaaripyörre ja sen heikkeneminen. Polaaripyörre on napa-alueen ympärille talven ajaksi syntyvä ilmiö, jossa tuulet kiertävät pyörteen keskusta vastapäivään ilmakehän eri kerroksissa. Jos polaaripyörre syystä tai toisesta heikkenee tai hajoaa, hyisen talvisään todennäköisyys kasvaa esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Ensinnäkin huomenna alkavalla viikolla stratosfäärin odotetaan lämpenevän äkillisesti ja voimakkaasti pohjoisen napa-alueen yläpuolella. Tämä johtaa napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen heikkenemiseen ja lopulta sen hajoamiseen, minkä seurauksena on kylmien ja pysyvien korkeapainealueiden muodostuminen pohjoisella pallonpuoliskolla.
Toiseksi polaaripyörteen tehon vaimeneminen johtaa länsivirtausten heikkenemiseen ja edesauttaa arktisen ilmamassan leviämistä kohti pohjoista Eurooppaa.
– Polaaripyörteen hajoaminen helmikuun puolivälin jälkeen lisää kylmän kevättalven todennäköisyyttä eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa, Mäntykangas kirjoittaa.
Kolmanneksi käynnissä oleva globaali sääilmiö El Niño voi kaukoyhteyksien kautta heikentää entisestään polaaripyörrettä ja johtaa Pohjois-Euroopassa kylmään kevättalveen.
Aikainen kevät ei ennusteiden mukaan näytä mahdolliselta.
– Pitkän ajan sääennusteiden mukaan talvesta näyttää tällä erää muodostuvan pitkä, kun ottaa huomioon, että suuressa osassa maata se alkoi jo loka- tai marraskuussa, Mäntykangas kirjoittaa.
