Mikko Kärnä kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan, että puolueen tulee ymmärtää, että enää ei riitä se, että hommat hoidetaan hyvin.
– Viestintä on puolet onnistumisesta. Ihmiset haluavat, sekä kuluttajina että työntekijöinä, sitoutua johonkin suurempaan tarkoitukseen kuin pelkästään tuloksen tekemiseen ja voiton tavoitteluun. On puhuteltava järkeä ja herätettävä tunteita. Puolesta ja vastaan. Jos viesti ei uppoa, ei ole väliä, onko tehty politiikka hyvää vai huonoa. Kansanliikkeemme jokaisen jäsenen on katsottava tässä nyt syvälle peiliin.
Kärnä toteaa, että ihmiset ovat yhä enemmän yhteydessä toisiinsa kaikkialla läsnä olevan verkon välityksellä. Tätä odotetaan myös johtajilta.
– Nyt (puolueen) kenttä on myös verkossa ja ihmiset odottavat vuorovaikutuksellista kohtaamista myös siellä. Tätä asiaa ei voi sivuuttaa. Jos vuorovaikutuksellista kohtaamista ei synny, ei synny myöskään vuoropuhelua, sitoutumista tai luottamusta. Keskustan jos jonkun tulisi olla sosiaalista pääomaa rakentava puolue myös sosiaalisessa mediassa, hän toteaa.
Kärnän mielestä keskusta ei juuri nyt pysty puhuttelemaan maaseudulla asuvaa ihmistä niin, että tuosta puheesta kuultaisi arvostus ja maaseudun ihmisten elämän tuntemus.
– 70-luvun termit ja tavoitteet ”koko maan asuttuna pitämisestä” eivät istu nykypäivän maaseutuun, joka moninaistuu ja erilaistuu. Ihmiset rakentavat maaseudulla elämäänsä globaalissa toimintaympäristössä, hyödyntäen niitä samoja mahdollisuuksia kuin missä tahansa muuallakin. Hyvä esimerkki on puolueemme oma viestintä hyvästä talouskehityksestä: ”Pidetään kaikki mukana.” Tällä viestinnällä sorrumme itsekin kielellisesti ajatukseen, että on alueita, joita tulee ”pitää” mukana.
Kärnä palaa puolueensa aatteen juurille.
– Keskustalle ihminen on kaiken politiikan lähtökohta. Santeri Alkio perusti puolueen työväestön ja porvareiden ristiriitojen kärjistyessä. Alkion ajatuksena oli luoda kansanliike, johon ihmiset voisivat yli tämän rajan liittyä. Tavoitteena oli nostaa tavallisen kansan elinoloja ja kannustaa suomalaiset itsenäisyyden tielle. Keskustalle merkittäviä arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, yhteisöllisyys ja ihmisen ja luonnon kestävä suhde. Sivistyksellä tarkoitetaan myös sydämen sivistystä, hän kirjoittaa.
Kärnä toteaa, että hänen puolueensa keskeinen arvo on myös ”vastuullinen vapaus”.
– Miten se näkyy keskustan politiikassa? Minusta ei tällä hetkellä juuri mitenkään. Päinvastoin usein näyttää, että haluamme holhota kansalaiset hengiltä, hän suomii.
Kärnän mielestä keskustan ei pidä esittää olevansa mitään muuta kuin mitä se on.
– Vaikka maailma muuttuu, ihmisyysaate kestää. Keskustalaiselle kaupunkipolitiikalle tyypillistä on oman linjan täydellinen puuttuminen. Keskustalainen kaupunkipolitiikka ei synny vetämällä hipsterihousut jalkaan, vaan luottamalla omaan osaamiseen. On oltava inhimillinen. Keskustalaisen kaupunkipolitiikan ydin löytyy elävistä kaupunginosista, kotoisista taloyhtiöistä, yhteisöllisyydestä ja välittämisestä.
Kärnä kysyy, miksi tämän kaiken pukeminen ymmärrettäväksi viestiksi muille on niin vaikeaa?
– Ehkä syy on maalaisliittolaisessa taustassa ja häpeässä, joka juuriin liittyy. Keskustan tarinasta halutaan häivyttää osa, jota ilman se ei olisi keskusta. Keskusta on koko maan puolue. Se syntyi aikana, jolloin tarvittiin kansakuntaa eheyttävä voima. Tuon voiman nimeksi tuli maalaisliitto. Siinä ei ole mitään hävettävää. Päinvastoin.
Kärnän mukaan kentällä ja eduskuntaryhmässä tehdään lujaa työtä omistautuneiden ihmisten toimesta suurella sydämellä viikosta toiseen.
– On hyvin surullista nähdä, kun tämä työ peittyy viestinnällisten epäonnistumisten ja viestinnällisen laiskuuden alle. Etenkin, kun nämä omat virheemme ovat toistuvia. Ne olisi helppoa välttää, Kärnä uskoo.