Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalan (kesk.) mielestä liikuntapoliittisessa selonteossa on otettu oikeanlainen kunnianhimon taso suomalaisten liikkeen lisäämiseksi ja urheilun menestysedellytysten parantamiseksi.
– Eduskuntakäsittelyssä on linjattava selkeästi liikuntapolitiikan johtamisvastuusta. Mikäli kansalaisten liikuntaa ja liikettä halutaan lisätä, on liikuntanäkökulma huomioitava laajemmin kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tarvitaan liikuntapolitiikan kansallista koordinointia, Puumala toteaa tiedotteessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti torstaina Suomen historian ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon.
Puumalan mielestä on järkevää, että kuntoliikuntaa halutaan tuoda vahvemmin eri sektoreille varhaiskasvatuksesta vanhustenhuoltoon sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.
– Liikkuva koulu -hanke on osoittautunut menestystarinaksi. Yhä useampi koululainen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkuvan koulun toimintamallia pitää monistaa laajemmin yhteiskuntaan.
– Tavoitteena pitää olla, että jokainen suomalainen liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Ihmisten lisääntyvä hyvinvointi alentaisi liikkumattomuudesta aiheutuvia miljardiluokan kustannuksia.
Puumala uskoo, että suomalainen huippu-urheilu on mahdollista palauttaa seuraavan kymmenen vuoden aikana menestyksen tielle. Tämä vaatii kuitenkin kansainvälisen kilpailun edellyttämiä toimintatapoja ja resursseja.
Menestyvissä maissa urheilun johtovastuu on vain yhdellä taholla. Meillä on tällä hetkellä ministeriön ja olympiakomitean sekamalli, minkä vuoksi resursseja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla.
– Selonteossa esitetään huippu-urheilun johtamisvastuun siirtämistä yksin olympiakomitean huippu-urheiluyksikölle sekä merkittävää resurssien lisäystä. Näillä toimilla yhä useampi nuori urheilija voisi laittaa itsensä likoon ja tavoitella kansainvälistä menestystä laadukkaissa olosuhteissa harjoitellen.
– Urheilijat ovat esikuvia, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan. Moni nuori urheilija elää tällä hetkellä kuitenkin köyhyysrajalla, mikä estää täysipainoisen harjoittelun.