– Lehtinen, kuten moni muukaan, ei näytä pohtineen veronkorotusten syitä, sanoo oppositiopuolue keskustan kansanedustaja ja puolueen kuntatyöryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli tiedotteessaan.
Hänen mielestään julkisissa keskusteluissa vaille huomiota on jätetty pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntien valtionosuuksiin tekemien miljardien eurojen leikkausten vaikutukset paitsi palveluihin ja kuntien eriarvoistumiseen, myös kuntaverotuksen kiristymiseen.
– Jopa puolet hallituksen kaikista leikkauksista on kohdistunut kuntapalveluiden rahoitukseen. Silti hallitus on määrännyt joka vuosi kunnille uusia menoja lisääviä velvoitteita. Kuntapalveluiden rahoitusta on tällä vaalikaudella leikattu jo yhteensä 3,8 miljardilla eurolla. Uusia leikkauksia on tulossa joka vuosi, Tölli sanoo.
Kuntaliiton tekemien laskelmien mukaan leikkaukset aiheuttavat ensi vuodelle keskimäärin 1,25 prosenttiyksikön korotuspaineen kuntaveroon. Kunnittain korotuspaine voi vaihdella jopa nelinkertaisesti johtuen asukkaiden erisuuruisista verotettavista ansiotuloista.
– Käytännössä hallitus on siirtänyt veronkorotuspäätökset kuntapäättäjien murheeksi, syyttää Tölli.
– Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että keskimääräinen kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna vajaat 0,5 prosenttiyksikköä. Se on huomattavasti vähemmän kuin hallituksen päättämien rahoitusleikkausten ja uusien tehtävien yhteenlasketut vaikutukset kuntien taloudelle. Jo tämä osoittaa, että kunnissa kuntapäättäjät eivät ole pyrkineet menemään sieltä, missä aita on matalin eli veronkorotuksilla, hän sanoo.
Lue myös: Palkansaaja, kiristä vyötä – ostovoimasi tippuu 1,6 prosenttia