– Energian saatavuuden ja hinnan merkitys on meillä teollisuudelle ja kotitalouksille suhteellisesti tärkeämpää kuin monessa muussa maassa, muistuttaa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen.
Hän olisi ollut valmis asettamaan kunnianhimoisemman tavoitteen uusiutuvien käytön kasvattamiselle kuin parlamentaarinen ilmasto- ja energiakomitea.
– Valitettavasti sen kannanotot uusiutuvien lisäämiseksi olivat ympäripyöreitä. Niitä tulee kirkastaa hallitusohjelmassa.
Pekkarinen asettaa kovat tavoitteet uusiutuvan energiatuotannon lisäämiselle. Suomesta voisi hänen mielestään tulla johtava maa uusiutuvan energian tuottajana ja teknologian kehittäjänä.
– Kun uusiutuvien tuotannon tavoitteena on nyt noin 38 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta, se voisi nousta 110 terawattitunnista jopa 160 terawattituntiin eli jopa 60 prosenttiin, Pekkarinen sanoo.
Keskimäärin uusiutuvien osuus Euroopassa on nyt noin 15 prosenttia ja tavoite vuodelle 2030 on 27 prosenttia.
– Me voimme saada päästöjen alentamisen lisäksi teknologista ja teollista edelläkävijän hyötyä uusiutuvien käyttöönotossa. Tälle teknologialle on maailmalla valtaisa kysyntä Suomen omaan tarpeeseen nähden, sanoo Pekkarinen.
Hänen mielestään tavoitteeseen pääsemiseksi on perusteltua käyttää julkista tukea vielä lähivuosina, mutta arvioi, että tultaessa 2030-luvulle uusiutuva bioenergia toimii markkinaehtoisesti ja kilpailukykyisesti ilman tukia.
Pekkarisen tavoitteena on energiaomavaraisuuden nostaminen reilusti yli 60 prosentin erityisesti uusiutuvia lisäämällä.
Pekkarisen mukaan Suomi tarvitsee yhteensä 40 terawattitunnin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia ensi vuosikymmenellä. Uuden tuotantokapasiteetin määrä koostuu sähkön kysynnän kasvusta, Venäjän ja pohjoismaiden tuontisähkön korvaamisesta sekä poistuvan tuotannon ja kivihiilen käytön korvaamisesta.
– Meillä pitää olla kirkas tavoite sähkön täydestä omavaraisuudesta 2020-luvulla, hän linjaa.
Ilman ydinvoimaa sähkön omavaraisuuden nosto ei Pekkarisen mukaan onnistu. Hän muistuttaa, että vaikka uutta kapasiteettia rakennetaan, Loviisan kaksi laitosta poistuu käytöstä 2020-luvun lopulla.
– Tämän vajeen täyttäminen ei onnistu yhden uuden ydinvoimalan rakentamisella, mutta toisaalta en usko, että tarvitsemme myöskään kaikkia neljää uutta laitosta siis Fennovoimaa, Olkiluoto 4:ää ja kahta Loviisan korvaavaa laitosta, hän sanoo.