– Lainsäädäntö on vahvistanut vakavien rikosten ja uhkien torjuntaa sekä siviili- että sotilaspuolella, totesi kansanedustaja Mikko Kärnä keskustan ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston selonteosta tiedustelulainsäädännöstä.
Hän sanoi tietoliikennetiedustelun merkityksen korostuneen sekä sisäisten että ulkoisten uhkien torjunnassa. Tietoliikennetiedustelun merkitystä on vahvistanut koronapandemia, joka on johtanut lisääntyneeseen tietoliikenteeseen ja sen myötä myös torjuttavien uhkien kasvuun.
Kärnän mukaan tiedustelulainsäädäntö on palvellut Suomea tähän mennessä hyvin.
– Muuttuvat ja yhä moninaisemmat turvallisuusuhat edellyttävät valppautta, valmistautumista ja lainsäädännön toimivuuden jatkuvaa seurantaa. Tiedustelulainsäädännön tilaa, toimivuutta ja muutostarpeita onkin arvioitava säännöllisesti.
– Lainsäädännön on annettava viranomaisille riittävät työkalut kriittisen infrastruktuurin ja strategisten kohteiden suojaamiseen, Kärnä sanoi.
Hän totesi, että sotilastiedustelulla hankitaan tietoa Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja tuetaan valtion ylimmän johdon päätöksentekoa.
– Kiristyneet turvallisuuspoliittiset jännitteet heijastuvat Itämerelle ja arktiselle alueelle. Lähialueidemme kehityksellä on erityinen merkitys turvallisuudellemme. Tiedusteluyhteistyötä hyödyntäen pieni kansakunta voi seurata valppaammin myös maastamme kauempana tapahtuvia geopolitiikan ja geotalouden toimijoiden siirtoja, joilla on merkitystä Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Euroopan unionin tiedustelukapasiteetin vahvistaminen on tässä avainroolissa.
Kärnän mukaan hankittu tiedustelutieto ja tiedonvaihto tiedustelukumppanien kanssa syventävät valtiojohdon tilannekuvaa ja vahvistavat edellytyksiä tehdä tilanteen mukaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä.
– Suurten maiden sotilastiedustelulla on keskeinen merkitys arvioitaessa Venäjän toimia Ukrainan rajalla ja Ukrainassa.
Kärnän mukaan on tärkeää, että Suojelupoliisin on nykyisin mahdollista jatkaa tiedustelumenetelmän käyttöä rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi, vaikka tiedustelumenetelmän käytöllä ei enää voida olettaa saatavan tietoja kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.
– Tärkeää on myös huolehtia siitä, että tiedustelun kautta saatu tieto rikoksesta tai sen uhasta siirtyy sujuvasti esitutkintaviranomaiselle, jotta ne voivat täyttää oman tehtävänsä rikostentorjunnassa.