Keskustan puolustusvaliokuntaryhmään kuuluvat edustajat Seppo Kääriäinen, Marisanna Jarva, Antti Kaikkonen, Markku Pakkanen, Mikko Savola, Pertti Hakanen, Tapani Tölli ja Eerikki Viljanen.
– Puolustusselonteossa otetaan huomioon kiristynyt turvallisuustilanne Itämerellä ja uudet uhat, jotka haastavat kehittämään puolustamme valppaasti ja kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön muutokseen reagoiden. Kyberuhkiin ja niiden torjumiseen olisimme toivoneet perusteellisempia linjauksia, keskustalaiset sanovat.
He toteavat, että yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilasliittoon kuulumattomuus ovat puolustuksemme peruspilarit, jotka ovat osoittautuneet kestäviksi ratkaisuiksi epävarmassa maailmassa.
– Valmiuden turvaamiseksi keskeistä jatkossa on myös kansalaisten kriisinsietokyvyn vahvistaminen ja maanpuolustuskoulutuksen resurssien varmistaminen, keskustalaiset sanovat.
Puolustusvaliokunnan keskustalaisten jäsenten mukaan viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pohja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiselle ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiselle.
– Suomen on harjoitettava aktiivista vakauspolitiikkaa ja toimittava niin, ettei maamme joudu sotilaallisen konfliktin osapuoleksi ja sotatoimien kohteeksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, kuten eduskunnan vastauksessa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon todetaan.
Keskustan valiokuntaryhmä pitää selonteon sitoutumisesta meri- ja ilmavoimien suuriin hankintoihin merkittävänä.
– Ne ovat välttämättömiä suorituskykyjen turvaamiseksi. Hankinnoista on päätettävä osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuoksi niille on hankittava laaja parlamentaarinen tuki. Suuri osa päätöksistä tehdään seuraavalla vaalikaudella.
Valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota myös maavoimien suorituskykyjen kehittämiseen ja erityisesti nopean toiminnan valmiuden parantamiseen. Keskeistä on paikallisjoukkojen vahvistaminen ja vastuun lisääminen.
Valiokuntaryhmän mukaan kansallista puolustusta vahvistaa laaja-alainen verkostoituminen ja tiivis kansainvälinen yhteistyö.
– EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventäminen, pohjoismainen puolustusyhteistyö, syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa sekä kehittyneeseen rauhankumppanuuteen perustuva Nato-yhteistyö tukevat kansallista puolustustamme.