Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä pohtii blogissaan kunnallisen päätöksenteon vaikutuksia ihmisten arkeen sekä hyvinvointiin.
– Suomen kunnat tarvitsevat nyt päättäjiä, jotka uskaltavat katsoa asioita laaja-alaisesti ja ajatella laatikon ulkopuolelta. Voi nimittäin hyvinkin olla niin, että hyvä kunnallinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka on samalla parasta elinkeino-, talous- ja elinvoimapolitiikkaa, kirjoittaa kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.).
Kuntavaalit järjestetään ensi sunnuntaina 9. huhtikuuta.
Kärnä korostaa, että valtion tehtävänä on Suomessa perustuslainkin mukaan taata kaikille perusedellytykset toimeentuloon ja turvallisuuteen.
– Valtio luo omalla toiminnallaan paljon edellytyksiä kaikelle muullekin, mutta esimerkiksi yhteenkuuluvatta ja rakkautta, arvonantoa tai mahdollisuutta toteuttaa laajasti itseään se ei voi kaikille varmistaa. Nämä asiat rakentuvat hyvin pitkälti erilaisten yhteisöjen kautta ja edellytyksiä monille asioille luodaan paikallistasolla kunnissa.
– Unohdamme Suomessa usein, kuinka hyvin asiamme loppujen lopuksi ovat. Ihmiset eivät kuole tässä maassa aliravitsemukseen tai janoon ja olemme onnistuneet yhdessä rakentamaan yhteiskunnan, joka takaa perustoimeentulon sekä suojaa meidän jokaisen fyysistä koskemattomuuttamme.
Kärnä muistuttaa, että valtio takaa kansalaisten turvallisuuden myös ulkoisia uhkia vastaan.
– Tämän ja yhteisen kielen, kulttuurin sekä taiteen ympärille olemme rakentaneet etnisen identiteettimme, suomalaisuuden, joka toimii edelleen meitä kansakuntana yhdistävänä voimana.
– Valtio on kuitenkin niin laaja käsite, että se ei voi vastata rakkauden ja yhteisöllisyyden rakentamisesta. Ne rakennetaan paikallisesti; aivan kuten itsearvostus ja kunnioituskin.
Kärnän mukaan on surullista pohtia, kuinka paljon tietoa, taitoa ja osaamista hukataan joka ikinen hetki vain sen takia, että ihmisiä ei arvosteta riittävästi tai että he eivät koe olevansa osa yhteisöä, vaan ovat ajautuneet sen ulkopuolelle.
– Tätä syrjäytymistä ehkäistään parhaiten paikallisesti. Toivoisinkin jokaisen kuntavaaleissa ehdokkaana olevan pohtivan politiikka myös tältä kannalta. Miten voin rakentaa omaa paikallisyhteisöäni sellaiseksi, että se välittää ja rakastaa?
– Entä miten voimme kunnallisessa päätöksenteossa lisätä ihmisten itsearvostusta ja keskinäistä kunnioitusta? Jos kykenemme valtiollisesti huolehtimaan välttämättömyyksistä ja vastaavasti paikallisesti niitä seuraavasti tarpeista, varmistamme jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen omalla täysimääräisellä panoksellaan.