Keskustan kansanedustajat pelkäävät, että metsäneuvonnan heikkeneminen johtaa vähävaraisten metsänomistajien aseman heikentymiseen.
– Kukaan ei kaipaa takaisin aikaa, jolloin viinapullolla ostettiin valtavia metsäomaisuuksia, pelkää kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.).
Eduskunta käsitteli tiistaina lakiesitystä, joka poistaa metsänhoitomaksun.
Suomessa toimii tällä hetkellä sata metsänhoitoyhdistystä, jotka keräävät veroluonteista metsänhoitomaksua. Yhdistykset neuvovat metsänomistajia metsien käsittelyssä ja puukaupassa.
Maksu poistetaan, koska se tuo yhdistyksille perusteettoman kilpailuedun yksityisiin yrityksiin nähden. Toisaalta jatkossa yhdistykset saavat tehdä puukauppaa nykyistä vapaammin.
Keskustaedustaja Eeva-Maria Maijala pelkää, että metsänhoitoyhdistykset eivät jatkossa enää pysty neuvomaan riittävän hyvin sellaisia metsänomistajia, jotka eivät tunne metsäänsä.
– Metsänomistajia tullaan käyttämään hyväksi.
Perussuomalaisten Juho Eerola epäilee, että kaupunkilaismetsänomistajat unohtuvat jatkossa.
– Heille metsänhoitoyhdistykset ovat olleet vihreän kullan arvoisia.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) huomauttaa, että nykyisinkään metsänhoitoyhdistykset eivät pysty huolehtimaan kaikista metsänomistajista.
– 30 prosenttia metsistä on sellaisia, että niissä ei ole käyty 30 vuoteen.
Jatkossa metsänomistaja voi itse päättää, kuuluuko hän metsänhoitoyhdistykseen ja maksaako sen jäsenmaksua. Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) sanoo, että vasta tämän muutoksen jälkeen täyttyy perustuslain yhdistymisvapautta koskeva pykälä.
– Kokemuksesta tiedän, että yhdistykset tekevät hyvää työtä, mutta kun sitä työnnetään pakolla, hiukset nousevat pystyyn.
Oppositiopuolue keskusta oli verraten tyytyväinen lakiesitykseen, koska soraääniä kuului vain vähän ja kehuja Koskiselle jaettiin paljon.