Kansanedustaja Timo V. Korhonen (kesk.) epäilee, että korkeatasoisen laajakaistaverkon rakentaminen koko maan kattavaksi ei onnistu markkinaehtoisilla järjestelyillä. Kainuu on hänen mukaansa esimerkki siitä, kuinka erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla rakentaminen on päässyt hiipumaan.
– Kainuussa alku lähti hienosti käyntiin ja esimerkiksi Puolanka on rakennettu kokonaan valmiiksi. Kuitenkin tänä kesänä operaattori on vetäytynyt erityisesti haja-asutusalueiden osalta investoinneista eikä rakenna ollenkaan, Korhonen toteaa kannanotossaan.
Hän lisää tiedossa myös olevan, että joitain pieniä osia suunnitelluista viime kesän verkoista oli Kainuussa jäänyt rakentamatta. Kainuussa operaattori on perustellut rakentamattomia kohteita Korhosen mukaan liian pienellä asiakasmäärällä. Korhonen lisää, että tästä johtuen investointien takaisinmaksuajat pitenevät operaattorin näkökulmasta liian paljon.
– Tämä on juuri se kipupiste. Päätöksissä ei aikoinaan hyväksytty ehdollisia tarjouksia eikä tilaajamäärien suhteen saanut asettaa ehtoja ilman kuntien nimenomaista hyväksyntää. Kainuun kunnat eivät ymmärtääkseni ole missään nimessä hyväksyneet ehtoa asiakasmäärän alhaisuuden suhteen, Timo Korhonen sanoo.
– Koska laajakaistahankkeen eteneminen kuitenkin näköjään siihen törmää, ei ole vedettävissä muuta johtopäätöstä kuin, että laajakaistaa ei saada rakennettua koko Suomen kattavasti markkinaehtoisilla toimilla, hän lisää.
Hänen mielestään Suomessa pitäisikin nyt seurata kansainvälisiä esimerkkejä ja nähdä, että muun muassa Suomen naapurimaissa valokuituverkot ovat infrainvestointeja.
– Suomessa taas päätösvaltaa on annettu vahvoille markkinatoimijoille, joiden ensisijainen intressi on mitä ilmeisimmin mobiiliverkkojen, ei laajakaistan, rakentaminen. Nyt näiden toimijoiden viesti on, ettei valokuidulle ole kysyntää. Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi olla enemmän huolissamme siitä, ettei ole tarjontaa, Korhonen painottaa.
Timo Korhonen on sitä mieltä, että haja-asutusalueiden osalta yksikin asiakas olisi tulkittava riittäväksi asiakaspohjaksi ja kysynnäksi. Nyt on hänen mukaansa syytä aktivoitua markkinointityöhön ja hakemaan julkista rahoitusta esimerkiksi vasta avatusta Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.
Laajakaistan kattavuus on Korhosen mukaan niin tärkeä Kainuun yritystoiminnan kehittämisen kuin asumisenkin kannalta, että vähintään runkoverkot on saatava tavalla tai toisella rakennettua.
– Perinteiseen kupariverkkoon verrattuna valokuituverkkojen siirtonopeudet ovat jopa monikymmenkertaisia. Nopeuden merkitystä yrityksille ei varmasti tarvitse erikseen perustella, hän huomauttaa.
Timo Korhonen kannustaa tekemään valokuiturakentamisessa yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa. Maakaapeloinnin edistäminen valokuituverkon kanssa on tärkeää ja tarjoaa lisäksi mahdollisuudet kustannusten karsimiseen.