Kansanedustajat Pertti Hakanen, Mikko Kärnä ja Eerikki Viljanen analysoivat lihaopasta yhteisblogissaan.
– WWF:n lihaopas pyrkii ohjaamaan kuluttajia tekemään ympäristön kannalta parempia ruokavalintoja. Oppaassa on paljon hyvää ja sen pääviesti on, että syödään vähemmän, mutta parempaa lihaa ja oppaan suositukset korostavat aivan oikein kotimaisen lihan vahvuuksia verrattuna ulkolaiseen. Valitettavasti osa kotimaisista tuotteista on päätynyt perusteetta välteltävien listalle, he toteavat.
Kansanedustajat pitävät myös erikoisena, että kasviproteiinin osalta opas ei tee eroa ulkomaisen ja kotimaisen tai eettisen ja epäeettisen välillä.
– Rehellisyyden nimissä olisi tullut todeta, että myös ihmisravinnoksi valmistetaan soijatuotteita, joita ei ole tuotettu kestävästi. Opas jättää myös huomiotta, että suomalaiset siat ja broilerit syövät huomattavan vähän soijarehua suhteessa verrokkimaihin. Tämänkin korvaamiseen muilla proteiininlähteillä kannattaa panostaa, mutta ongelmaa ei tulisi suurennella, kuten WWF tekee.
Huutia saa myös WWF:n näkemys riistasta ja metsästyksestä.
– Toisin kuin WWF väittää, Suomessa ei metsästetä uhanalaisia sorsalajeja ja myös metsäkanalintujen metsästys mitoitetaan niiden luontaisten kannanvaihteluiden mukaisesti. Kestävästi pyydettyä riistaa taas voi syödä hyvällä omalla tunnolla vaikka joka aterialla.
Kansanedustajat korostavat, että WWF:n oppaan peruslähtökohta on hyvä, mutta siitä välittyy tietynlainen ideologinen tendenssi ohjata ihmisiä kasvisravintoon.
– Pelkkä eläinperäisten tuotteiden välttely itsessään ei tee ruoasta eettistä tai ekologista. Aivan kuten lihallakin, myös kasviksilla on eroja. Tärkeintä on nyt viestiä suomalaisille, että syömme suomessa ennen kaikkea liikaa ulkolaista lihaa, joka on tuotettu menetelmillä, jotka eivät ole Suomessa laillisia.