Ylen Taloustutkimuksella teettämässä viimeisimmässä kannatusmittauksessa kokoomuksen kannatus oli 17,1 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuukausi aiemmin.
– Siinä on varmasti kokoomuksen kannatuksen kova ydin, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo Verkkouutisille.
Taloustutkimuksesta kerrotaan, että kokoomuksen kannatus pysyi hyvinkin tasaisena läpi koko tarkastelujakson. Myöskään pääsiäisen jälkeisellä viikolla julkisuuteen noussut kirjekohu ei heiluttanut kokoomuksen kannatusta niin, että se olisi näkynyt datassa.
– Ydinjoukko on ehkä kokoomuksella uskollisempaa kuin muilla, Rahkonen toteaa.
Hän muistuttaa, että kokoomus on keskustaoikeistolaisena puolueen aika yksin. Kilpailevia puolueita oikealta ei löydy. Pääasiallinen kakkosvaihto kokoomusäänestäjille on Rahkosen mukaan keskusta. Sinne suuntaankin ilmeisesti merkittävin kannatusvuoto on jo ehtinyt tapahtua.
– Keskusta ja kokoomus ovat koko maan tasolla tosi läheisiä. Ne ovat lähes veljespuolueita. Kun kysytään, mikä on ykköspuolue ja mikä on kakkospuolue, niin keskustan ja kokoomuksen välillä on tosi vahva yhteys valtakunnallisella tasolla, Rahkonen kertoo.
Rahkonen kuvaa kokoomuslaista perusäänestäjää vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ja metsästystä harrastavaksi ”arvokonservatiiviseksi perusporvariksi”, joka osallistuu Rotaryn tai Lions Clubin toimintaan.
– Ei sieltä ole henkisesti kauhean pitkä matka keskustaan varsinkaan nyt, kun puheenjohtajana on yritysjohtaja. Varmasti monissa talouskysymyksissä keskustalaisten ja kokoomuslaisten on helpompi löytää toisensa, kun ollaan kuitenkin selvästi porvarilinjalla, Rahkonen sanoo.
Vastaavanlainen äänestäjäprofiili on myös perussuomalaisten kannattajilla, mutta perussuomalaisten kannattajien koulutustaso on yleensä alhaisempi. Sosioekonominen tausta on usein määräävä tekijä puoluekannatuksen suhteen.
Rahkonen muistuttaa, että suurin osa ihmisistä asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Suurissa yliopistokaupungeissa kokoomuksella ja vihreillä on yhteinen rajapinta, mutta valtakunnallisella tasolla sen merkitys hälvenee.
– Jos katsoo kokoomuksen ja vihreiden yhteyttä, siitä jää ehkä vähän vajaa kuva. Kokonaiskuvan kannalta kokoomuksen ja keskustan yhteys on merkittävämpi. Kokoomuksella on valtakunnallisesti huomattavasti enemmän pelättävissä vuotoa keskustan suuntaan kuin vihreisiin, Rahkonen sanoo.
Hän huomauttaa, että alle 10 prosentilla suomalaisista lapsuuden ajan merkittävin elinympäristö on suuren kaupungin keskusta-alue. Aidosti urbaaneja ihmisiä on Suomessa vähän.
– Eihän kokoomuskaan voi pärjätä pelkästään kaupunkiliberaalien äänillä, Rahkonen sanoo.
Tutkimuspäällikkö huomauttaa, että vaikka paljon puhutaan puolueiden samankaltaisuudesta, niiden kannattajaprofiileissa on kuitenkin selkeästi havaittavia eroja.
– Suomen puoluekentässä kaikki puolueet profiloituvat jollain tavalla. Kaikille löytyy myös lähipuolue.