Antti Kaikkonen uskoo asialla olevan merkitystä erityisesti nuorten kannalta.
”Suomessa on paljon tilapäistä, tekemätöntä työtä, mutta byrokratia ja erilaiset maksut voivat muodostua esteeksi. Työseteli mahdollistaisi työllistämisen ja työllistymisen helpommin, ilman byrokratiaa”, Kaikkonen sanoo tiedotteessaan.
Hän myös uskoo, että työsetelin avulla keikkaluonteista työtä saataisiin laajemmin verotuksen piiriin sen sijaan, että työtä teetetään ja tehdään pimeästi.
Mallissa työnantaja ostaisi tietyn arvoisen setelin, jonka hintaan sisältyisi työpanoksen lisäksi laskennallinen osuus, esimerkiksi 25 prosenttia, tuloveroa ja muita työnantajamaksuja.
Työntekijä saisi setelin palauttaessaan rahana 75 prosenttia sen arvosta käteen.
Tässä yhteydessä tiedot veroista ja muista maksuista siirtyisivät automaattisesti rekistereihin. Käyttöön voitaisiin ottaa myös digitaalinen versio setelistä.
”Työsetelin kääntöpuolelle kirjattaisiin yhdessä sovittu toimeksianto, joka vahvistettaisiin työnantajan ja -tekijän allekirjoituksilla. Näin molemmat myös täyttäisivät kaikki työllistämiseen ja työllistymiseen liittyvät taloudelliset velvoitteensa.”
Kaikkonen vertaa mallia jo käytössä olleisiin lounas- ja liikuntaseteleihin.
”Markkinoilla on myös jo ainakin yksi, etenkin nuorille suunnattu työnhakua helpottava älypuhelinsovellus. Mahdollisen työsetelin kehittäminen ja käyttöönotto olisi toteutettava kilpailutuksen kautta niin, että valittava yritys voisi hoitaa tarvittavan järjestelmän mielellään kokonaisuudessaan”, kansanedustaja sanoo.