Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kirjallisen kysymyksen koulujen kerhotoiminnan turvaamisesta.
Koulujen kerhoja järjestetään aamu- ja iltapäivisin ennen ja jälkeen koulupäivän.
– Koulun kerhotoimintaa on kehitetty nyt aktiivisesti liki kymmenen vuoden ajan. Tätä ennen se ehdittiin kunnissa ajaa alas 1990-luvun laman seurauksena. Nyt toiminta on kuitenkin vakiintunut osaksi koulun arkea valtaosassa, käytännössä liki kaikissa suomalaisissa kouluissa, Saarikko sanoo.
Kerhoja on etenkin peruskoulun alaluokilla. Opettajat vastaavat valtaosasta kerhojen ohjaajina, mutta myös järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä. Toiminta on kehittämällä saatu kustannustehokkaaksi. Se on kuitenkin nojautunut opetusministeriön alaiseen erityisrahoitukseen.
– Parhaimmillaan valtion osuus kerhotoiminnan rahoituksesta on ollut liki 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Viime vuosina valtionavustusta on kuitenkin merkittävästi pienennetty, vaikka kerhot ovat kunnissa osoittautuneet varsin käytetyksi ja toimivaksi työmuodoksi.
Valtion ensi vuoden budjettiesitykseen on varattu rahaa kuntien järjestämään toimintaan anottavaksi vain 2,8 miljoonaa euroa. Summa on aiempia vuosia pienempi.
– Toivon, että eduskunnassa olisi viisautta korjata valtion budjettia tältä osalta ensi vuonna. Sillä olisi kauaskantoisia, hyviä vaikutuksia, Saarikko vetoaa.
Kerhoilla on tärkeä rooli myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Koulujen kerhoja tulisikin Saarikon mukaan kehittää entistä voimakkaammin siten, että mukaan saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta muutoin harrastaa.