Tämä vastaa yhteensä 250[nbsp]000-400[nbsp]000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. Puolueen mukaan toimet nojaavat Luonnonvarakeskuksen tuoreisiin tutkimuksiin maatalouden ja maankäytön päästöistä.
Maatalouden suurimmat ilmastopäästöt tulevat turvepelloilta. Peltojen turvemaassa oleva hiili vapautuu vuosien kuluessa vähitellen ilmakehään. Hiilidioksidipäästöjä voidaan estää nostamalla turvemaan veden pintaa ja muuttamalla pelto suoksi tai kosteikkometsäksi.
Keskusta esittää kohdennettua palkkiota heikkotuottoisten tai vaikeasti viljeltävien tai jo viljelykäytöstä poistettujen paksuturpeisten peltojen kosteikkometsitykseen tai niiden ennallistamiseen suoksi.
Tämä tapahtuu pohjaveden pintaa nostamalla ja viljelemällä alue esimerkiksi hieskoivulle. Toinen vaihtoehto on nostaa pohjaveden pintaa niin reilusti, että alue kehittyy kosteikoksi ja alkaa soistua uudelleen.
Kohdennetun palkkion vastineeksi maanomistaja sitoutuisi ennallistamisen tai kosteikkometsittämisen jälkeen pitämään alueen vesitalouden koskemattomana.
Jos 30[nbsp]000-35[nbsp]000 hehtaaria ruoantuotannosta poistuneita tai vaikeasti viljeltäviä turvepeltoja muutettaisiin kosteikkometsiksi tai ennallistettaisiin takaisin suoksi, voitaisiin Suomen hiilidioksidipäästöjä vähentää 0,5-0,7 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tavoite koskee noin 1,5 prosenttia Suomen kokonaispeltoalasta ja runsasta kymmentä prosenttia turvepelloista.
Peltojen pakkoraivaus lopetettaisiin
Keskusta esittää, että metsien ja soiden lannanlevityssääntelystä johtuva pakkoraivaus pelloksi lopetetaan. Jos pellonraivaus turvemailla saadaan puolitettua seuraavan kymmenen vuoden aikana, olisi tästä saatava päästövähennys keskimäärin runsaat 300[nbsp]000 tonnia vuodessa.
Keskusta ei kuitenkaan hyväksy peltojen raivauksen täyskieltoa.
– Se asettaisi investoiville tiloille katon tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on jatkuvasti heikentynyt. Esitämme toimia, joilla tartutaan asiaan maanomistaja- ja viljelijälähtöisesti. Samalla on selkeästi huomioitava se tosiasia, että niin sanottu peltojen pakkoraivaus johtuu nykyisistä säännöistä.
Keskusta ehdottaa, että nykyistä lainsäädäntöä uudistetaan siten, että uuden lannanlevitysalan raivaaminen voidaan korvata kierrättämällä ravinteet biokaasuksi ja kierrätyslannoitteiksi.
Metsäkatoa eli metsäpinta-alan pienenemistä muun maankäytön tieltä tapahtuu Suomessa noin 10[nbsp]000 hehtaaria vuodessa, pääosin erilaisen infra- ja asuinrakentamisen takia. Metsää raivataan pelloksi noin 4000 hehtaaria vuodessa.
– Peltoja raivataan esimerkiksi siksi, että kotieläintuotantoa laajentavien tilojen on pakko saada lisää lannanlevitysalaa, jos lähiseudulta ei ole vuokrattavissa tai ostettavissa peltoa. Peltoja raivataan myös tilusrakenteen parantamiseksi ja maatilan laajentamiseksi. Siksi esitämme toisena raivauksen tarvetta vähentävänä toimena tilusjärjestelyjen sekä pellon vuokramarkkinoiden kehittämistä maatalouspolitiikan keinoin, keskusta toteaa.