Keskusta: Venäjän hyökkäys on laittanut meidät uuden eteen

Mikko Kärnän mukaan turvallisuuden pitää ohjata päätöksentekoa.
Hätätilannepsykologi auttamassa vanhusta Kiovassa pommituksen jälkeen keskiviikkona. (Photo by Handout/State Emergency Service of Ukraine/AFP/LEHTIKUVA)
Hätätilannepsykologi auttamassa vanhusta Kiovassa pommituksen jälkeen keskiviikkona. (Photo by Handout/State Emergency Service of Ukraine/AFP/LEHTIKUVA)

– Näissä oloissa kaikkea päätöksentekoa pitää ohjata vain yksi asia: turvallisuus, kansanedustaja Mikko Kärnä totesi keskustan ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta.

– Ihmiset odottavat meiltä päättäjiltä ratkaisuja, jotka varmistavat rauhallisten olojen jatkumisen Suomessa. Ratkaisuja, jotka varmistavat meille kaikille turvallisen tulevaisuuden. Muu on nyt toissijaista, hän jatkoi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hänen mukaansa turvallisuus on kokonaisuus.

– Sen perustaa ovat viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja vahva puolustus. Presidentti ja hallitus ovat toimineet näissä asioissa luottamusta herättävällä tavalla.

Keskustan ryhmäpuhuja totesi turvallisuuden olevan sitä, että meillä on ruokaa ja energiaa omasta takaa.

– Suomen omavaraisuuden turvaamiseksi pitää nyt yhdessä tehdä kaikki mahdollinen.

Kärnä korosti, että ihmiselle turvallisuuden tunteella on valtava merkitys.

Poimintoja videosisällöistämme

– Turvallisuuden kokemuksella on vaikutusta myös yhteiskunnan kykyyn kestää kriisejä.

Kärnä huomioi myös, että nyt jos koskaan turvallisuusviranomaisten on tärkeää varautua erilaisiin hybridiuhkiin.

– Hybridioperaatiot pitää pystyä havaitsemaan mahdollisimman varhain, jotta ne voidaan myös tehokkaasti estää. Kyse on valppaudesta ja valmiudesta.

– Olemme nähneet, että muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita voidaan käyttää vihamielisen vaikuttamisen välineenä. Valko-Venäjän toiminta Puolan ja Liettuan rajoilla viime syksynä on tästä hätkähdyttävä osoitus, Kärnä sanoi

Hänen mukaansa Suomen viranomaisilla pitää olla riittävät toimivaltuudet keinovalikoimansa käyttämiseen erilaisissa häiriötilanteissa ennakoivasti, nopeasti ja joustavasti.

– Tämä koskee niin normaaliolojen lainsäädäntöä kuin valmiuslain kehittämistä, Kärnä totesi.

Mainos