Keskustan puoluekokous toteaa kannanotossaan, että Suomen on oltava aktiivinen ratkaisujen hakija nykyisten perussopimusten pohjalta ja pitää tärkeänä aktiivista ja julkista keskustelua EU:n toimintakyvystä ja tulevaisuudesta.
EU:n perussopimuksia ei ole avattu vuoden 2009 jälkeen, jolloin Lissabonin sopimus hyväksyttiin. Keskustan mielestä linjaukset unionin tulevaisuudesta pitää jatkossakin tehdä nykyisten perussopimusten pohjalta jäsenvaltioiden ja unionin nykyistä toimivaltajakoa ja läheisyysperiaatetta kunnioittaen.
Keskusta haluaa edelleen kehittää unionin toimintakykyä ja tehtyjen päätösten toimeenpanoa ilman integraation syventämistä itsenäisten jäsenmaiden yhteenliittymänä.
Keskusta katsoo, että Euroopan laajuinen elvytys on nyt tarpeen. Puolue korostaa kuitenkin, että koronan aiheuttaman kriisin helpottamiseksi valmistellun elpymisvälineen on oltava poikkeuksellinen ja ehdottomasti kertaluonteinen. Siitä täytyy palata toimimaan reilun taloudellisen yhteistyön, ei yhteisvastuun lisäämisen tielle.
Keskusta painottaa taloudellisen yhteistyön reunaehtoja.
– Jokaisen jäsenvaltion on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Suomen ei pidä hyväksyä toimia, jotka vaarantaisivat Suomen budjettisuvereniteetin tai rahoitusaseman. EU:n ei tule myöskään kumota maiden omaa ensisijaista vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa, puolue linjaa.
Suorat – rajalliset ja väliaikaiset – tukitoimet on toteutettava EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kautta. Keskusta ei näe tässä tilanteessa järkevänä kehittää yhteistä eurooppalaista verotusoikeutta tai uusia tehtäviä, kuten EU:n valtiovarainministeriä tai -ministeriötä.
EU:n elpymisvälineen osalta keskusta on tyytyväinen siihen, että rahoitettavien hankkeiden päätöksenteon osalta jäsenmaat saivat huomattavan vallan ja yhteisvastuu rajattiin selkeästi.
Keskusta ei myöskään kannata eurooppalaisen talousintegraation syventämistä, vaan haluaa kehittää Euroopan unionia ja euroaluetta taloudellisen itsenäisyyden vastuun kautta, jolloin jokainen maa vastaa itse omista veloistaan.
Keskusta ei kannata tulonsiirto- tai velkaunionia.
– Yhteisvastuullisesti ei voida pelastaa ylivelkaantuneita eurooppalaisia talouksia. Perussopimuksen no bail out -säännön täytyy toimia.
Pandemia toi kuitenkin keskustan mielestä esiin sen, että EU:n tulee olla vahvemmin toimintakykyinen suurissa rauhan ja vakauden kannalta keskeisissä kysymyksissä.
Kohtaamamme uhat eivät noudattele valtiorajoja ja siksi tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä.
– Terveyspolitiikka on pidettävä jäsenmaiden vastuulla, mutta unionin kykyä tarvitaan ennaltaehkäisevään toimintaan erityisesti unionin ulkorajoilla ja toisaalta yhteistyötä tarvitaan myös materiaalien ja lääkkeiden kohdalla.
Koronan johtopäätöksiin kuuluu puolueen mukaan myös se, että huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kohdalla tarvitaan järkevää työnjakoa; sekä unionin tasoista toimintaa huoltovarmuuden varmistamiseksi että jäsenvaltioiden omaa varautumista.