Keskustan katsoo, että vanhuuseläkkeen ikärajan noston toteuttaminen pitää tehdä vähitellen ja asteittain riittävän pitkällä siirtymäajalla.
– On pidettävä huoli siitä, että yksikään ikäluokka ei kohtuuttomasti kärsi eläkeiän nostosta, selviää keskustan torstaina julkistamista työurien pidentämis- ja eläkeuudistuslinjauksista.
Kun vanhuuseläkeikää nostetaan, pitää keskustan mukaan turvata niiden henkilöiden toimeentulo, jotka eivät pysty työskentelemään vanhuuseläkeikään saakka. Heidän tilanteeseen ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden, osa-aikaeläkkeen tai varhennetun eläkkeelle siirtymisen kautta.
Työmarkkinajärjestöt ja pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus tavoittelevat, että eläkeuudistus astuisi voimaan 1. tammikuuta 2017. Työmarkkinajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelunsa eläkeuudistuksen aikaansaamiseksi. Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vuoteen 2025 vähintään 62,4 vuoteen on tärkeä osa eläkeuudistusta.
Keskusta tukee tavoitetta, että vuonna 2025 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 62,4 vuotta.
– Eläkkeellesiirtymisiän tavoitteen rinnalle on syytä huomioida myös muita työurien pidentämistä tukevia numeraalisia tavoitteita (työllisyysaste, nuorten työllisyys ym.)
– Kun elämme yhä pidempään, on johdonmukaista, että olemme työssä pidempään. Tavoitteena on uudistus, jossa lisääntyvästä eliniästä osa käytetään työntekoon ja osa eläkkeellä oloon. Eläkeneuvotteluissa arvioidaan missä suhteessa tämä on viisasta tehdä.
Keskusta haluaa myös, että vanhuuseläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen. Näin kukin ikäluokka voi helpommin ennakoida oman alimman eläkeikänsä.
– On arvioitava, että tarvitaanko ja missä määrin rinnalla vielä 2010 käyttöön otettua elinaikakerrointa.