– Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin ja tasapainoisesti. Maamme tunnetaan rauhanrakentajana. Asemaamme ei liity arvailuja eikä epäilyjä: olemme Pohjoismaa ja Euroopan Unionin jäsen, emme kuulu sotilasliittoon ja toteutamme kumppanuutta Naton kanssa. Suomella on hyvät suhteet joka ilmansuuntaan ja kaikkien kanssa, sanoi kansanedustaja Seppo Kääriäinen keskustan ryhmäpuheessa ulkopolitiikan ajankohtaiskeskustelussa tiistaina eduskunnassa.
Kääriäinen totesi, että perinteisten uhkien rinnalle ovat nousseet uudenlaiset uhat.
– Keskinäisriippuvuus on kasvanut, ja kaukaisistakin asioista on tullut läheisiä. Ilmastonmuutos kertoo olennaisen keskinäisriippuvuudesta. Terroriin, pakolaiskriiseihin ja kyberuhkiin vastataan kansainvälisellä yhteistyöllä. Ulkopolitiikalla on lisäksi yhä kiinteämpi yhteys talouteen ja toisin päin.
Kääriäinen määritteli Suomen ulkopolitiikan keskeisenä tavoitteena olevan vahvistaa Pohjois-Euroopan, arktisen alueen ja Itämeren alueen turvallisuuspoliittista tasapainoa ja vakautta.
– Pohjoinen vakauspolitiikka on tärkeää koko Euroopalle ja laajemminkin. Suomi ja Ruotsi sotilasliittoon kuulumattomina ja keskinäistä yhteistyötä tiivistävinä maina ovat toimineet ja toimivat vakauspolitiikan rakentajina.
– Nämä maat ovat ilmoittaneet pitävänsä toisensa ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspoliittisista aikeistaan, esimerkiksi Nato-jäsenyyden hakemisesta. Ruotsissa keskustellaan aiheesta aktiivisesti, mutta eipä sielläkään jäsenyyden hakeminen ole ajankohtaista. Keskusta antaa tukensa Suomen ja Ruotsin tiivistyvälle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle niin kuin laajemminkin pohjoismaiselle yhteistyölle, Kääriäinen sanoi.
Suomen jatkettava sillanrakentajana
Kääriäisen mukaan Suomi on sillanrakentaja, arvostettu Etyk- ja Etyj-maa.
– Vastakkainasettelun kärjistyminen Venäjän ja lännen välillä on paitsi vaarallista myös erityisen vahingollista Suomelle. On noustava liennytyksen tielle. Ukrainan ja Syyrian kriisit on ratkaistava poliittisin keinoin. Suomen on osaltaan ponnisteltava EU:n toimintakyvyn palauttamiseksi rauhaan liittyvissä ydintehtävissä kuten myös pakolaiskriisin hallitsemisessa, hän sanoi.
Kääriäinen totesi, että Suomen on jatkossakin hoidettava Venäjä-suhteitaan myös suoraan kahdenvälisesti.
– Presidentti (Sauli) Niinistö on toiminut tukea ansaitsevalla tavalla Suomen idänpolitiikassa näinä kriittisinä aikoina. Sama koskee suhteitamme Yhdysvaltoihin.
Kääriäisen mukaan ollaksemme aikaansaava rauhanrakentaja meidän on yhdistettävä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta, kehityspolitiikka, humanitaarinen avustustoiminta ja perinteinen rauhanvälitys toimivaksi kokonaisuudeksi.
Keskustan ryhmäpuhuja totesi, että Suomen ulkopolitiikkaa on vankistanut pyrkimys laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen yli hallituksen ja opposition rajan.
– Selontekotyön tavoitteeksi kannattaa asettaa se, että myös tulevat turvallisuus- ja ulkopoliittiset linjaukset hahmotellaan yhdessä hallituksen ja opposition kesken täällä eduskunnassa, Kääriäinen sanoi.