– Työ monimuotoistuu ja tarve joustavammille työnteon muodoille kasvaa. Tulevaisuuden työelämässä tärkein taito onkin muuntautumiskyky, sanoi kansanedustaja Arto Pirttilahti keskustan ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta käydyssä palautekeskustelussa eduskunnassa maanantaina.
Hänen mukaansa keskusta luottaa elinikäiseen oppimiseen.
– Siihen viitataan sekä selonteossa että valiokunnan mietinnössä. Keskustassa elinikäisen oppimisen pohja luodaan koulutuksen tasa-arvolla. Pienten lasten koulu on mallimme, jossa lapsen perustaitojen kehittymistä tarkastellaan jo alakoulun toisella luokalla. Tarpeellisella tuella tulisi varmistaa, että jokainen koululainen saa riittävät valmiudet tulevaisuuteen.
Pirttilahden mukaan keskustan mallissa koko opintien pitää olla joustava ja muunneltava.
– Oppioikeuden – ei suinkaan oppivelvollisuuden – pitää kestää 18-vuotiaaksi niin, että jokaisella nuorella on täysi-ikäisenä joko lukion tai ammattioppilaitoksen tutkinto. Emmekä sulje pois sitäkään, etteikö tutkintoa voisi suorittaa myös vapaan sivistystyön polkuja hyödyntäen.
Hänen mukaansa opinnoista työelämään siirtymisen on syytä kehittyä huomattavasti nykyistä monimuotoisempaan suuntaan.
– Tämä edellyttää sujuvia rajapintoja koulutuksesta töihin ja toisin päin. Tarrautumalla vanhoihin rakenteisiin, toimintatapoihin ja asenteisiin väistämättömästä muutoksesta tulee paitsi hitaampi, myös tuskallisempi. Tarvitaan poikkihallinnollista ajattelua, jossa opetus, oppiminen, työelämän säännöt, työnvälitys ja yrittäjyys on sidottava saumattomasti toisiinsa.
Hänen mukaansa osa-aikaiset, osatyökykyiset, ikääntyvät tai uudelleen kouluttautuvat ovat valtava voimavara.
– Jos valmiudet eivät heti riitä, oppimis- ja työpolun joka ainoassa vaiheessa on saatava tarvittavaa tukea. Siten ehkäisemme myös tehokkaimmin syrjäytymistä.
Pirttilahti totesi, että toimialojen rajojen murtuessa työ jäsentyy uudella tavalla. Työntekijä ei anna enää aikaansa, vaan osaamistaan ja aikaansaamistaan.
– Alustatalous tarjoaa rajattomia uusia mahdollisuuksia, jotka synnyttävät uusia palveluita, työpaikkoja ja elinvoimaa. Tarvitaan uusia keinoja, joiden avulla ihmiset ja työmarkkinat pystyvät sopeutumaan tähän. Siksi myös sosiaaliturvan täytyy jatkossa olla vahvaan perusturvaan nojaava kokonaisuus, joka antaa sijaa yrittämiselle, osuuskunnille ja yhteisöllisyydelle.