Keskustan kansanedustajan Esko Kivirannan mielestä julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022-2025 voi perustellusti sanoa Suomen selviytymissuunnitelmaksi.
– Suomi pitää saada takaisin jaloilleen, Esko Kiviranta sanoi keskustan ryhmäpuheessa eduskunnassa.
Kivirannan mukaan tulevien vuosien politiikkaa ohjaa kolme tavoitetta: edellytysten luominen kasvulle ja työpaikoille, velkaantumisen saaminen hallintaan ja huolenpito kaikista suomalaisista ja koko maasta.
– Kun yritykset pärjäävät, Suomi pärjää ja ihmiset saavat töitä.
Kivirannan mukaan puoliväliriihen päätöksillä pystytään saamaan noin 11[nbsp]000 suomalaiselle töitä ja yrityksille menestymisen edellytyksiä.
Turveyrittäjien tukeminen on oikein
Kotimaista omistamista ja teollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan helpottamalla investointien lupamenettelyä ja toteuttamalla sähköistämistuki, jolla vähennetään päästöjä.
– Tuemme myös niitä turveyrittäjiä, jotka ovat investoineet alan yritystoimintaan ja joiden elinkeino on nyt lähtemässä alta. Tukeminen on oikein ja oikeudenmukaista, Kiviranta totesi.
Kotitalousvähennystä laajennetaan öljylämmityksestä luopumiseen.
– Päätimme myös kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalous- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan. Lisäksi selvitämme, voitaisiinko kotitalousvähennystä laajentaa vielä enemmän esimerkiksi muihin energiaremontteihin.
Kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta jatketaan kahdella vuodella ja kierrätysteollisuuden sähköveroluokkaa alennetaan teollisuuden sähköveron tasolle.
Lisäksi päätettiin selvittää yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta, jossa yhteisöverokannat eriytetään yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta.
– Tämä olisi suuri uudistus, joka parantaisi tuntuvasti investointien ja kotimaisen omistamisen kannustimia, Kiviranta sanoi.
Valtiontalouden kehyksiin palataan hallituskaudella
Kivirannan mukaan velkaantumisen hallintaan saamisessa pääosa ratkaisua ovat kasvu ja työpaikat. Myös säästöjä tehdään ja lisäyksiä tulopuolelle eli veronkorotuksia.
– Palaamme valtiontalouden kehyksiin vielä tällä hallituskaudella niin, että seuraavalle hallitukselle ei jätetä menotaakkaa. Kehysmenettely on keskustalle julkisen talouden ankkuri ja yhteisten veroeurojemme turva, josta ei voida luopua.
Kivirannan mukaan isot veronkevennykset kasvattaisivat valtion velkaantumista ja vaarantaisivat hyvinvointivaltion. Kohtuuttoman suuret menoleikkaukset puolestaan olisivat pois yhteiskunnan heikompiosaisilta ja heikentäisivät talouskasvua.