Keskusta joutunee vaalikauden mittaan tinkimään talouspolitiikan reunaehdoistaan, muttei silti lähde hallituksesta. Näin arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.
Pääministeriksi nouseva Antti Rinne (sd.) sanoi maanantaina, että ellei hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite etene suunnitellusti, jo ensi vuoden budjettiriihessä arvioidaan uudelleen aiemmin päätettyjä menolisäyksiä.
Paloheimo ei tähän usko:
— Hallitusten toimintaa vuosikymmeninä seuranneena politiikan tutkijana voisin arvioida, että viiden puolueen hallituksessa sellaisten erimielisyyksien sovittelu, joissa on kysymys, mistä kaikesta tässä nyt joudutaan luopumaan, tämä käy helpoiten niin, että lisätään velkaa. Näin ongelmien ratkaisu jää seuraaville hallituksille, ennustaa Paloheimo.
Paloheimo huomauttaa, että iso osa hallitusohjelman uudistuksista nojaa sen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.
— Mutta entä jos se ei nousekaan? Mitä sitten tapahtuu?
Paloheimo pitääkin ”hyvin mahdollisena”, että hallitus lipsuu vaalikauden mittaan tavoitteistaan, jotka koskevat velkaantumisen vähentämistä. Keskusta joutuisi näin tinkimään keskeisestä kynnyskysymyksestään koskien julkisen talouden tasapainottamista vuoteen 2023 mennessä.
— Kyllä. Hallitusohjelmasta näkyy, että sen peruslinja vastaa pitkälti sitä, mitä vasemmistopuolueet ja vihreät toivat vaalikampanjoissaan esille ja keskusta on tässä aivan aivan erilaisessa asemassa. Vaalikampanjassaan keskusta ilmoitti, että se haluaa jatkaa (Juha) Sipilän hallituksen omaksumalla talouspoliittisella linjalla. Ja nyt tämä Rinteen viisikon ohjelma on melkoinen irtiotto Sipilän hallituksen talouspoliittisesta linjasta.
— Vastineeksi tästä keskusta on saanut hallitusohjelmaan paljon kohtia, joissa korostetaan maaseudun elinolojen kehittämistä ja valtion panostusta näihin.
Paloheimo ei usko, että keskusta olisi kuitenkaan valmis lähtemään kesken vaalikauden hallituksesta, vaikka talouspolitiikan linjasta jouduttaisiin lipsumaan.
— Pidän epätodennäköisenä, että hallitus hajoaa vaalikauden mittaan. Ja tämän perustan ihan siihen, että meillä hallitukset ovat 1980-luvulta saakka istuneet yleensä koko vaalikauden. Ne kerrat, kun hallitukset eivät ole istuneet koko kautta, ovat perustuneet siihen, että pääministeri syystä tai toisesta on vaihtunut, jolloin kuitenkin sama puoluepohja on jatkanut.
— Kun keskusta näyttäisi nyt lähtevän mukaan Rinteen hallitukseen tällaisella ohjelmalla, se ottaa riskin, joka perustuu siihen, että puolue muuttaa talouspoliittista kurssiaan aika paljon. Varmasti tämä suututtaa kohtuullista osaa keskustan kannattajista. Toisaalta jos maaseudun asioihin panostaminen tuo maaseudulle myönteisiä tuloksia, oletan, että tämä riskinotto voi tuoda keskustalle ihan hyviä tuloksia.
Paloheimo muistuttaa, että oppositioon jääminenkin olisi keskustalle riski.
— Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset menestyi erittäin hyvin keskustan vahvan kannatuksen alueilla, joilla keskusta kärsi suuria tappioita. Jos keskusta jäisi oppositioon ja olisi toinen oppositiopuolue perussuomalaisten ohella, oletan, että maaseutuasioissakin perussuomalaiset pystyisi aina huutamaan lujempaa kuin keskusta.
Keskustan johtoelimet kokoontuvat tänään päättämään puolueen osallistumisesta Rinteen johtamaan hallitukseen.