Keskustan edustajat haluavat jättämällään kirjallisella kysymyksellään saada selvyyden siihen, mikä on viime vuonna käyttöönotetun pankkiveron tuotto, kun huomioidaan pankkiverokertymän lisäksi ne vaikutukset, jotka verolla on ollut ja on talouden kehitykseen, rahoitusalan työllisyyteen sekä pankkien maksamiin yhteisöveroihin.
Mika Lintilä ja Timo Kalli toteavat, että puolustusministeri Carl Haglund (r.) vahvisti julkisuudessa jo aiemmin olleita epäilyjä pankkiveron haitallisuudesta kertomalla 13. toukokuuta MTV:n ja Finanssialan Keskusliiton yhteisessä EU-vaalitentissä, että pankkiveron tuotto oli lopulta negatiivinen. Hän vaati hallitusta nöyrästi myöntämään, että pankkivero ei ollut ihan onnistunut.
– Keskusta on jo viime syksynä vaatinut hallitukselta laskelmia pankkiveron nettotuotosta. Tähän mennessä tällaisia laskelmia ei kuitenkaan ole suostuttu ainakaan saattamaan julkisuuteen, Lintilä ja Kalli moittivat.
– Jo pankkiveron valmistelun aikaan oli tiedossa riski siitä, että pankkikonsernit voivat välttää pankkiveroa siirtämällä tase-eriään konsernin sisällä muihin maihin. Näiden riskien toteutuminen ja tämän vaikutus kokonaisverotuottoon olisi ilman muuta pitänyt selvittää, he sanovat.
Lintilä ja Kalli muistuttavat, että keskusta on alusta alkaen vastustanut pankkiveroa, koska se heikentää Suomen kilpailukykyä.
– Keskusta varoitti myös siitä, että pohjoismaisiin pankkeihin jo valmiiksi kohdistuvien erilaisten maksujen kuilun kasvattaminen johtaa ongelmiin Suomessa.
Lintilä ja Kalli sanovat, että pankkiveron käyttöönoton myötä on käynyt juuri niin kuin esimerkiksi Finanssialan Keskusliitto ennakoi verovalmistelun yhteydessä. Pankkivero on lisännyt entisestään rahoitusalan sopeuttamistoimien tarvetta sekä heikentänyt pankkien mahdollisuuksia luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia.