Alkoholilakiuudistuksen pelätään kaatuvan poliittisessa väännössä, vaikka hallituspuolueet sopivat lain sisällöstä jo vuosi sitten. Vaakalaudalla olevan uudistuksen tarkoitus olisi lyödä alkoholimonopoliin kiilaa sen verran, että vähittäiskauppa saisi myydä enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia, kun nykyään raja on 4,7.
– Hallituksen on pidettävä kiinni uskottavuudestaan ja toimintakyvystään sekä sopimistaan asioista. Alkoholin tuonti on kasvanut mutta kulutus on vähentynyt. Ei siis ole tarkoituksenmukaista pitää kiinni monopolista, joka vie suuren osan myynnistä tuontialkoholin puolelle. Suomen etu ei ole viedä työtä ja rahaa ulkomaille, kun kuluttaminen tapahtuu Suomessa, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa painottaa.
Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta yhteensä 79,4 miljoonaa litraa alkoholijuomia toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välillä. Kokonaisuudessaan alkoholin tuonti kasvoi 9,5 prosenttia, oluen peräti 18 prosenttia. Suomessa alkoholijuomien myynti sen sijaan väheni lähes kaikissa maakunnissa vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna.
Linnainmaan mielestä vapaakauppaa näyttää olevan helppo kannattaa silloin, kun sitä vastaan hyökätään maailmanpolitiikan käänteissä. Hän vaatii, että samaa periaatetta noudatetaan myös Suomen sisäisissä asioissa.
– Suomi on vapaakaupasta elävä vientimaa, eikä ole loogista ylläpitää kotimaisia monopoleja, kun maailmalla puolustamme vapaakauppaa, hän toteaa.