Poliittisessa lakossa on Keskuskauppakamarin mukaan kyse ay-liikkeen vallasta

Lakien muuttamiseen ei tarvita SAK:n lupaa, huomauttaa Juho Romakkaniemi.
Poliittinen lakko pysäyttää muun muassa junaliikenteen. LEHTIKUVA/MIKKO STIG
Poliittinen lakko pysäyttää muun muassa junaliikenteen. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Torstaina liikenteen ympäri maata pysäyttävä ja tuhansien päiväkoti- sekä koululasten päivää vaikeuttava lakko on Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielestä surullinen osoitus siitä, kuinka ay-liike, etunenässä SAK, elää harhaluulossa oikeudestaan estää eduskunnan lainsäädäntötyötä.

– Kyseessä on puhtaasti poliittinen lakko, jossa SAK yrittää käyttää oikeutta, jota sillä ei ole, Romakkaniemi sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Eduskunta ei tarvitse SAK:n lupaa siihen, että saa muuttaa lakeja. En ymmärrä, miten SAK edes kokee oikeudekseen veto-oikeuden lainsäädäntöön, ei heillä tällaista mandaattia ole. Lait säätää demokraattisilla vaaleilla valittu eduskunta, hän jatkaa.

SAK on kertonut, että torstain työtaistelutoimilla vastustetaan hallituksen politiikkaa ja sen suunnittelemia heikennyksiä muun muassa työttömyysturvaan sekä lakko-oikeuteen. Alkutalveen SAK suunnittelee pidempiä ja laajempia lakkoja.

SAK on vaatinut, että hallitus kutsuu ay-liikkeen neuvottelemaan hallituksen suunnittelemista muutoksista ja peruu suunnittelemansa muutokset.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Lakko-oikeus on pyhä demokraattinen oikeus, kun neuvotellaan omista työehdoista työnantajan kanssa. Ei tätä oikeutta ole kukaan muuttamassa. Sen sijaan poliittinen mielenosoittaminen, taloudellisten vahinkojen aiheuttaminen viattomille sivullisille sekä muiden ihmisten elämän hankaloittaminen lakkoilemalla on moraalisesti väärin ja tällaista poliittisten lakkojen oikeutta pitääkin lainsäädännöllä rajoittaa, katsoo Romakkaniemi.

Hänen mukaansa torstain lakosta aiheutuvat taloudelliset tappiot Suomelle ja yrityksille sekä suomalaisille henkilökohtaisesti aiheutuva haitta ovat puhtaasti SAK:n ja sen lakkoja järjestävien liittojen aiheuttamaa.

– Lisäksi myös jokaisella lakkoilijalla, joka jättää työnsä tekemättä, on vastuu. Kyse ei ole työntekijöiden työehdoista vaan ay-liikkeen vallasta. Lakkoon ei ole kenenkään pakko mennä, Romakkaniemi muistuttaa.

Hallitus tuo lakiin järeät keinot kitkeä työperäinen hyväksikäyttö ja turvata reilu kilpailu yrityksille.
Mainos