Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet eilen ja tänään Etelärannassa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peräänkuuluttamasta Suomen palkanmuodostusmallista. Tavoitteena on saada malli valmiiksi tänään keskiviikkona.
Osapuolten välillä vallitsee suuri erimielisyys siitä, onko keskusjärjestöillä jonkinlainen rooli uudessa Suomen mallissa vai ei.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on päättänyt, ettei se tee enää keskitettyjä palkkaratkaisuja kuluvan vuoden huhtikuun jälkeen. EK:n mielestä keskusjärjestöillä ei siis tulisi olla lainkaan roolia uudessa Suomen mallissa, vaan muut liitot neuvottelevat palkoista sen jälkeen, kun vientialan liitot ovat asettaneet palkankorotuskaton omissa neuvotteluissaan.
Palkansaajajärjestöt puolestaan haluavat, että keskusjärjestöillä on rooli Suomen mallissa.
– Meillä on iso erimielisyys siitä, onko keskusjärjestöillä roolia vai ei, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoo.
Hän ei ymmärrä, miten muut alat saataisiin sitoutumaan siihen, etteivät palkankorotukset ylitä vientiliittojen asettamaa palkkakattoa. Jos ei keskusjärjestöillä ole mallissa roolia, Fjäder ei näe syytä, miksi ne paimentaisivat liittojaan.
Fjäderin mukaan työmarkkinajärjestöjen kesken vallitsee yksimielisyys siitä, miten palkat tulevaisuudessa määriteltäisiin, mutta erimielisyyttä on siitä, kuka luo tilannekuvan, minkälaisia johtopäätöksiä siitä vedetään ja kuka koordinoi prosessia.
Sipilä on lupaillut veronkevennyksiä, mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt pääsevät sopuun mekanismista, jolla palkankorotukset määräytyvät Suomessa vuodesta 2018 eteenpäin. Silloin hallitus pystyisi arvioimaan, miten palkat kehittyvät tällä vaalikaudella.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemasta yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksesta Suomen malli jäi pois, koska työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet siitä sopua.
