Mediaanieläke oli 1 434 euroa kuukaudessa, noin 30 euroa enemmän kuin vuonna 2016, kertoo Eläketurvakeskus.
Miesten keskieläke oli 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Vain Utsjoella naiset saivat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin miehet.
Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Yli 3 000 euron eläkettä saa seitsemän prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.
– Hajonta naisten eläkkeissä on selvästi pienempi kuin miehillä. Naisten eläkkeet painottuvat jakauman matalaan päähän, kun miehillä eläkkeensaajia on tasaisemmin kaikissa eläkehaitarin luokissa, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.
Uudellamaalla 2 000 euron keskieläke
Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 969 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 788 euroa) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.
Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Kuntatasolla Kauniainen nousee omaan luokkaansa 3 015 euron keskieläkkeellään. Espoo (2 249) ja Helsinki (2 061) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on edelleen Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 192).
Itä-Suomi eläkeläisvaltaisin
Suomessa on jo lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes (33 %). Joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia, ja 35 kunnassa heitä on yli puolet väestöstä.
Eläkeläisten osuus on suuri etenkin Itä-Suomessa. Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (43 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (41 %) ja Kymenlaakso (39 %).
Työikäinen väestö keskittyy Etelä-Suomeen: eläkeläisten osuus on alle 30 prosenttia vain Uudellamaalla (26 %).
Kokonaiseläkemeno oli viime vuonna 30,6 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 27 miljardia ja Kelan eläkkeitä 2,4 miljardia.