Keski-Uudenmaan sote –kuntayhtymän eli Keusoten mukaan hallituksen soteuudistukseen esitetyn rahoitusmallin mukaan Keski-Uudenmaan maakunnan tulisi selviytyä 53 miljoonaa euroa pienemmällä rahoituksella kuin nyt.
Yhden hoitohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän vuosikulut työnantajalle ovat noin 50[nbsp]000 euroa. Esitetty summa vastaa yli tuhatta työntekijää.
Kuntayhtymässä työskentelee 3[nbsp]800 ihmistä. Esitetyn rahoitusmallin mukaan joka kolmannet hoitavat kädet olisivat Keski-Uudellamaalla ylimääräiset.
– Jos summaa verrataan erikoissairaanhoidon kuluihimme, vastaisi se Hyvinkään kaupungin erikoissairaanhoidon tämänhetkisiä vuosikuluja. On aivan selvää, että tämä on kaukana arkitodellisuudesta, Keusote toteaa kannanotossaan.
Keusoten mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varmasti saatavilla olevan tiedon perusteella tehnyt huolellista työtä.
– Malli voisikin terveyspalveluiden osalta soveltua teoreettiseen tilanteeseen, jossa resurssit ovat rajattomat. Tutkimuksen tilanneilta ministeriöiltä on vastuutonta soveltaa sitä sellaisenaan käytännön elämään, jossa euroja siirretään alueelta toiselle, Kuntayhtymä totea.
Sosiaalipalveluiden osalta on Keusoten mukaan syytä kysyä, onko tietopohja siinä kunnossa, että mallilla voidaan jakaa miljardeja euroja.
– Ratkaisuksi esitetään siirtymätasausta, joka on 150 euroa per asukas. Tämä rajaa vaikutuksen Keski-Uudellamaalla 30 miljoonaan euroon. Tämäkin taso on kestämätön eikä poista sitä tosiasiaa, että rahoitusmallin pohja on toteuttamiskelvoton.
Keusoten mielestä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön täytyy jatkovalmistelussa perehtyä paremmin rahoitusmallin käytännön vaikutuksiin.
– Esitetyn mukaisesti toteutettuna rahoitusmalli romuttaa asukkaidemme peruspalvelut. 53 miljoonaa euroa on täällä paljon, mutta se ei muualle Suomeen ripoteltuna pelasta yhdenkään maakunnan tilannetta, Keusote toteaa.