Liikunnan sydänhyödyt saadakseen ei tarvitse harrastaa koko elämäänsä. Moni voisi pienentää sairastumisriskejään vielä keski-iässä, jos vain alkaisi liikkua enemmän. Suurimmat hyödyt saa kuitenkin halki vuosien jatkuvalla tasaisella liikkumisella.
Tiedot käyvät ilmi Circulation-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa runsasta 11 000 keskimäärin 60-vuotiasta seurattiin 19 vuoden ajan.
Seurannan aikana 1 800 osallistujaa sairastui sydämen vajaatoimintaan, mutta sairastumisriski riippui siitä, miten aktiivinen osallistuja oli fyysisesti, kertoo Uutispalvelu Duodecim.
Halki tutkimuksen liikuntaa harrastaneen riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli 30 prosenttia pienempi kuin samanikäisen, joka ei harrastanut liikuntaa.
Lähes samansuuruinen vaikutus havaittiin kuitenkin myös liikuntaa vältelleillä osallistujilla, jotka aloittivat liikunnan vasta seurannan aikana. Riittävä taso oli vähintään neljä puolituntista ripeää kävelyä viikossa, mutta yhteys oli sitä voimakkaampi mitä enemmän liikuntaa lisäsi.
Tulokset ovat tervetullut osoitus liikunnan terveysvaikutuksista, ja siitä ettei niiden saaminen ole myöhäistä vielä kuusikymppisenäkään. Samoin esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen voi pidentää elinikää, vaikka siinä onnistuisi vasta eläkeiässä.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.