Viime vuonna kesä-elokuussa opintotukea maksettiin 35 000 korkeakouluopiskelijalle. Se oli neljänneksen vähemmän kuin vuonna 2009, joka oli kesäopintotuen huippuvuosi. Tällöin tukea sai yli 47 000 opiskelijaa. On todennäköistä, että vuonna 2008 alkanut talouden taantuma ja sitä seurannut huono työllistymistilanne ajoi opiskelijat kesäopintotuen varaan. Asiasta uutisoi Tamperelainen.
Toinen mahdollinen selittävä syy korkeille luvuille liittynee opintotuen saamisen ehdoissa tapahtuneista muutoksista. Kelan mukaan vuonna 2009 tuensaajien määrä lisääntyi kaiken kaikkiaan, sillä vanhempien tulorajoja oli korotettu.
Kelan opintotukiryhmän pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen arvelee Tamperelaisen haastattelussa työllisyystilanteen selittävän tämänhetkistä pudotusta, vaikka vielä ei ole tietoa tämän vuoden tukimääristä. Tällä hetkellä työpaikkoja saattaa olla hieman paremmin tarjolla kuin aikaisemmin. Lahtisen mukaan tilanteessa on silti ristiriita.
– Talous on taantumassa, mutta opiskelijat eivät myöskään nosta opintotukea. Useimmiten toiveena on varmasti päästä hankkimaan tienestejä. Kun ei päästä töihin, opiskellaan ja haetaan kesäopintotukea, hän sanoo.
Tamperelaisen selvitysten mukaan yliopisto-opiskelijoiden osalta useamman vuoden jatkunut lasku kesäopintotuen käytössä on taittunut. Huono työllisyystilanne näkyy Lahtisen mukaan nopeammin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien on hänen mukaansa todennäköisesti helpompi löytää koulutustaan vastaavia työpaikkoja.
Kelan suunnittelija Anna Koski-Pirilä arvelee lisäksi, että yliopistojen opetustarjonta vaikuttaa ilmiön taustalla, kun kesätenttien ja verkko-opintojen lisäksi opiskelijat voivat suorittaa opintoja esimerkiksi avoimen yliopiston puolella. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on lisännyt kesäopintotarjontaansa.