Niukka enemmistö (52 prosenttia) suomalaisista pitää kesämökkiä kotimaassa järven tai meren rannalla yleisesti ottaen erittäin tai melko hyvänä sijoituskohteena, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Huonona sijoittamisen kannalta tällaisia mökkikohteita pitää vain joka kymmenes (10 prosenttia).
Kolmannes (33 %) arvioi vapaa-ajan asunnon Suomessa matkailukeskuksessa erittäin tai melko hyväksi sijoituskohteeksi.
Lähes joka neljäs (23 %) uskoo, että vapaa-ajan asunto ulkomailla olisi hyvä sijoituskohde. Suomalaisista yli neljännes otaksuu, että vapaa-ajan asunto ulkomailla on huono sijoitus tai siihen ainakin koetaan liittyvän paljon riskejä.
Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina
Ikä on yhteydessä näkemyksiin vapaa-ajan asunnoista sijoituskohteina. Mitä nuorempia ikäluokkia, sitä enemmän on luottoa kaikenlaisiin vapaa-ajan asuntoihin sijoitusmielessä.
Nuorista, 18–30-vuotiaista, kolme viidestä (61 %) näkee, että kesämökki kotimaassa järven tai meren rannalla on vähintäänkin melko hyvä sijoituskohde. Ikääntyneimmistä, yli 60-vuotiaista, näin ajattelee vähemmän kuin joka toinen (46 %).
Nuorten ja ikääntyneiden suhtautumisen ero käy hyvin ilmi myös, kun tarkastellaan arviota vapaa-ajan asunnosta Suomen ulkopuolella. Nuorista kaksi viidestä (39 %) uskoo tällaisen sijoituksen kehittyvän suotuisasti, kun ikääntyneimmistä näin ajattelee vain reilu kymmenesosa (13 %).
Koulutus ja sosiaalinen asema heijastuvat arvioissa vapaa-ajan asunnoista sijoituskohteina. Heikommin koulutetut, työntekijät ja työväestöön samaistuvat luottavat muita voimakkaammin siihen, että kesämökki kotimaassa veden äärellä olisi hyvä sijoituskohde.
Korkeasti koulutettujen, ylempien toimihenkilöiden ja ylempään keskiluokkaan samaistuvien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän varauksellisuutta. Korkeasti koulutetuista vain reilu kolmannes (36 %) tohtii sanoa, että kesämökki kotimaassa meren tai järven rannalla on hyvä sijoitus.
KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla 7.-13.6.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1003. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.