Komissio ehdottaa jäsenmaille vähintään 40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasoon nähden sekä uusiutuvan energian osuuden nostamista 27 prosenttiin. Energiatehokkuuden lisäämisestä ei ole lainkaan sitovia tavoitteita.
– Käytännössä komissio sanoutuu irti EU:n kansainvälisistä lupauksista ja luopuu tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen. Tämä on äärimmäisen valitettavaa paitsi globaalin oikeudenmukaisuuden myös Euroopan oman tulevaisuuden kannalta, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje sanoo tiedotteessaan.
Hän muistuttaa, että komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on aiemmin todennut, että EU:n sitoutuminen katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana pidettyyn kahden asteen tavoitteeseen on ”kiveen hakattu”. Osana tavoitetta EU on luvannut leikata päästöjään 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Komission tuoreen arvion mukaan nykytahdilla tästä tavoitteesta saavutetaan vain puolet.
– Ilmastotieteen ja EU:n aiempien sitoumusten valossa 2030-päästövähennystavoitteen tulisi olla 55–60 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus tulisi nostaa 45 prosenttiin. Lisäksi tarvitaan sitoumus parantaa energiatehokkuutta 40 prosentilla, Purje sanoo.
Hänen mielestään komission linjaus lähettää vaarallisen viestin nouseville talouksille, jotka ovat olleet vastahakoisia sitoutumaan huomattaviin päästövähennyksiin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
– Tällaisilla näytöillä EU:n on vaikea taivutella muita, Purje sanoo.
Pallo on nyt jäsenmailla ja Euroopan parlamentilla.
– Toivottavasti ne ymmärtävät paitsi ilmastoriskit myös kestävän tuotannon taloudelliset mahdollisuudet. Ennakoitava ja vähähiilisiin ratkaisuihin kannustava toimintaympäristö on myös kilpailuetu, sanoo Purje.