Viime vuonna valkohäntäpeuran aiheuttamat kolarit kasvoivat reilulla 250:llä koko maassa. Suurinta kasvu onnettomuuksien määrässä oli Varsinais-Suomessa. Luonnonvarakeskus Luke arvioi kuitenkin, että valkohäntäpeuran kanta on saatu viimein laskusuuntaan. Turun Sanomien mukaan tänä keväänä Luke ilmoitti, että kanta olisi pienentynyt edellisvuodesta vajaalla kolmella tuhannella peuralla, eli 2,5 prosentilla.
Tahti ei ole kuitenkaan tarpeeksi nopea kaikkien mielestä. Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kenttäjohtaja Timo Leskinen kritisoi jo huhtikuussa, että vaikka valtakunnallisesti peurakanta saattoikin supistua, ei kaikkein tiheimmän kannan alueella tapahtunut kannan laskua lainkaan.
Metsästyskaudelle 2020–2021 haettiin ennätysmäärä pyyntilupia, ja Varsinais-Suomessa hirvieläinten pyyntilupamäärä ylitti 20[nbsp]000 rajapyykin.
Leskisen mukaan tarvittaisiin muutakin.
– On harmillista, ettei meillä ole ollut valmiutta kokeilla mitään merkittävää uutta. Tällä hetkellä ongelmaa yritetään ratkaista vanhoilla ajattelumalleilla. Tietyillä alueilla kanta pitäisi saada yli puolella alas, mutta nyt askarrellaan tilanteessa, että kannan kasvu on pysähtynyt. Nyt pitäisi kaataa peuroja niin paljon kuin vain jaksetaan. Sitä vaaraa ei ole, että ammuttaisiin kanta liian alas, Leskinen toteaa Turun Sanomille.
Suomessa on Luken arvioin mukaan noin 109[nbsp]000 valkohäntäpeuraa, joista neljännes Varsinais-Suomessa.