EU ja valtasuhteet olivat jälleen esillä presidenttiehdokkaiden toisessa yhteistentissä maanantai-iltana.
Tentin alkuvaiheen puheenvuorossaan Sauli Niinistö sanoi kommenttinaan taannoiseen lautaskiistaan, että eteenpäin menevässä EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhä useammin tulee tilanteita, joissa on myös ”toisin päin toimiva” yhteistoimintavelvollisuus.
– Eli että valtioneuvoston pitää myös toimia yhteistoiminnassa EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentin kanssa. Tämän ovat valiokunnat moneen kertaan todenneet, että sen toiminta on myös taattava, Sauli Niinistö sanoi.
– Saatetaan teoriassa joutua tilanteisiin, joissa esimerkiksi yllättäen EU:n illallisella tuleva kysymys on sellainen, jota Suomessa ei ole ehditty edes aavistaa, että sellainen tulee esille. Jolloin Suomi ehkä joutuu sitten jollain tavalla varmistamaan taustansa. Sen illallisen puitteissa.
Sauli Niinistö puhui asiasta myös muun muassa toukokuun lopussa tiedotustilaisuudessaan. Tuolloinkin hän totesi, että Eurooppa-politiikassa eduskunnan valiokuntien mukaan ”tulisi olla samanlainen yhteistoimintaelementti kuin yleisessä ulkopolitiikassa”.
”Läheinen yhteistyö”
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä.
Mitä eduskunnan valiokunnat, joihin presidentti on viitannut, ovat sitten EU:n ulkoasioista sanoneet?
Verkkouutiset löysi asiasta seuraavat eduskunnan valiokuntien kannanotot.
* Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi 2010 perustuslain muuttamisesta lausunnon, jossa on kohta ”EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteensovittaminen”. Siinä todetaan seuraavasti:
– EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kansallinen valmistelu ja poliittiset päätökset tehdään käytännössä EU-ministerivaliokunnassa osana normaalia EU-asioiden käsittelyä. Valtioelinten väliseen yhteistyöhön kuuluu kiinteä yhteydenpito, keskustelu ja tiedottaminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välillä, jotta perustuslain esitöiden mukainen ”läheinen yhteistyö tasavallan presidentin kanssa” EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta toteutuu käytännössä. Kuten edellä on kuvattu, tähän yhteistyöhön on useita eri mahdollisuuksia – TP-UTVA, TP-UMI ja TP-PMI sekä presidentin tapaamiset muiden ministerien kanssa ja lukuisat virkamieskontaktit. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat ovat TP-UTVA-kokousten agendalla.
– Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainittuja kanavia käytetään tehokkaasti hyväksi, jotta keskeiset EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat yhteistyön piirissä yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Valiokunta korostaa, että muodostettaessa Suomen kantaa merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin unioniasioihin valtioneuvoston tulee toimia läheisessä yhteistyössä presidentin kanssa Suomen ulkopolitiikan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi.
* Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 2010 mietinnössään perustuslain muuttamisesta asiasta kohdassa ”valtioneuvoston ja presidentin välinen yhteistoiminta ulkopolitiikassa”:
– Valtioneuvoston ja presidentin välisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään sekä presidentin ulkopoliittista päätöksentekomenettelyä että Suomen ylimmän johdon edustusta Euroopan unionin toiminnassa koskevan sääntelyn uudistuessa. Yhteistyön tarvetta lisää myös se, että – kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa – rajanveto valtioneuvoston toimivaltaan perustuslain 93 §:n 2 momentin mukaan kuuluvien EU-asioiden ja perustuslain 93 §:n 1 momentin mukaisen ulkopolitiikan välillä voi muodostua pitemmällä aikavälillä yhä vaikeammaksi, eikä ulkopolitiikan johtamisessa enää juuri ole sellaisia lohkoja, joissa Suomen kannat muodostettaisiin arvioimatta niiden suhdetta unionijäsenyyteen.
– Valiokunta yhtyy ulkoasiainvaliokunnan käsitykseen siitä, että valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen merkitys yhteistyön muotona tulee entisestään korostumaan. Näissä kokouksissa on syytä käsitellä myös merkittävimmät unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvat asiat. Valiokunta pitää tärkeänä kehittää kokouksen menettelytapoja, suunnitelmallisuutta ja valmistelua ulkoasiainvaliokunnan esittämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tapaan tärkeänä, että myös presidentillä on mahdollisuus tehdä aloite yhteiskokouksen koolle kutsumiseksi.
* Eduskunnan perustuslakivaliokunnan 1998 mietinnössä Suomen uudesta hallitusmuodosta viitattiin valiokunnan 1994 näkökohtiin. Niiden mukaan ”on johdonmukaista, että pääministeri edustaa Suomea Eurooppaneuvoston kokouksissa. On asianmukaista, että muodostettaessa Suomen kantaa merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin unioniasioihin valtioneuvosto toimii läheisessä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa”.