Hallituksen torstaina julkistaman biotalousstrategia nostaa biotalouden kestävät ratkaisut Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustaksi.
– Suomessa on runsaasti sekä biomassojen että niiden käsittelyyn liittyvää kemian, biokemian ja prosessien osaamista. Koko biotalous perustuu biomassojen älykkääseen hyödyntämiseen, joten on selvää, että biotalouden kasvun toteuttamiseen tarvitaan kemiaa ja kemianteollisuuden osaamista, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan arvioiden mukaan 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä kuin nykyään.
– Kasvava kysyntä johtaa uuteen raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuvaan kilpailuun ja luo pohjan muutokselle kohti biotaloutta, Leppä arvioi.
Hän toteaa olevan koko Suomen etu, että biotaloutta kehitetään laaja-alaisesti ja tasavertaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
– Biotalous on sekä tie nykyistä kestävämpään kehitykseen että suuri markkinamahdollisuus. Talouden kasvu ja ympäristöhyödyt samassa paketissa, Leppä sanoo.
– Tarvitsemme perinteisten toimiala- ja tieteenrajat ylittävien toiminta- ja ajatusmallien omaksumista. Esimerkiksi alueelliset keskukset, joissa olisi mahdollisuus testata erilaisia biomassoja ja niiden soveltamista laboratoriotiloissa ja koehalleissa, olisivat tervetulleita, biotaloudesta Suomen kemianteollisuudessa selvityksen tehnyt Maija Pohjakallio sanoo.
Suomen ensimmäisen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa.
Lue myös: Suomesta tehdään biotalouden edelläkävijä ja cleantechin suurvalta