Kemianteollisuuden vienti yli 11 miljardia

Kemianteollisuus oli viime vuonna Suomen viennin kärkipaikoilla 11 miljardin arvollaan. Myös alan liikevaihto kasvoi.

Noin kymmenen prosentin kasvuvauhtia selittää Kemianteollisuus ry:n mukaan pitkälti edellisvuoden heikko vertailutaso, ja vuoden 2017 sisäinen kasvu jäikin vähäiseksi. Yritysten suhdannearviot ovat tästä huolimatta vahvoja ja odotukset myönteisiä.

Kemianteollisuuden tavaravienti 2017 oli 11,4 miljardia ja se kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta. Loka-joulukuussa kasvua oli viisi prosenttia. Myös liikevaihto kasvoi 12 prosenttia ja arvonlisäys viisi prosenttia edellisvuodesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Viennin tahti kuitenkin tasaantui loppuvuonna, ja toisen vuosipuoliskon vienti jäi hieman ensimmäisen vuosipuoliskon alle.

Kemianteollisuuden kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna ja investointien kokonaisarvo nousi runsaaseen 1,3 miljardiin euroon. Tänä vuonna investointien ennakoidaan palautuvan lähemmäksi alan keskimääräistä reilun yhden miljardin tasoa.

Kemianteollisuuden yritysten suhdannearviot ovat tällä hetkellä positiivisia ja odotukset myönteisiä.

Kilpailukyvystä huolehdittava

Suomi tarvitsee pysyvää työllisyysasteen nostoa ja positiivista kauppatasetta vuosiksi eteenpäin talouden rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi.

– Suomen kilpailukyky yritysten toimintaympäristönä on olennaista täällä tapahtuvan kasvun ja uusien työpaikkojen kannalta. Kasvulle on jatkossakin edellytykset, jos Suomi houkuttelee investoimaan, kehittämään uutta ja kasvattamaan liiketoimintaa Suomessa, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Viennin tahdin hidastuminen on signaali, jonka pitäisi muistuttaa taloustilanteen epävarmuudesta. Viime vuoden aikana tapahtuneesta talouskasvusta huolimatta Suomen julkinen talous on edelleen alijäämäinen.

Lepän mukaan uusiutuminen on välttämättömyys, jota pitää tukea pitkäjänteisellä ja ennustettavalla tavalla.

– Suomen kannattaa käyttää kaikkia keinoja, joilla voidaan houkutella Suomeen tutkimus- ja kehitysrahoitusta ja -toimintaa, niiden seurauksina syntyviä investointeja ja uutta tuotannollista toimintaa. Yritysten eri veromuotoihin liittyvä jatkuva spekulointi ei lisää Suomen vetovoimaa, hän sanoo.

Mainos