Kemianteollisuuden viennin kasvun pysähtyminen ja laskevat suhdanneodotukset lisäävät huolta kilpailukyvystä. Kustannustaso näyttää olevan nousussa eikä uusi hallitusohjelma tuonut mukanaan työllistämisen edellytyksiä kohentavia keinoja.
Kemianteollisuuden tavaravienti oli kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa edellisvuoden tasolla eli 3,05 miljardia, laskua oli 0,4 prosenttia. Alan yritysten suhdanneodotukset ovat hieman pakkasen puolella.
Kemianteollisuuden osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli alkuvuonna 18,6 prosenttia. Alan kiinteähintainen arvonlisäys on kehittynyt hyvin ja kasvoi alkuvuonna 1,9 prosenttia.
Hallitusohjelma tunnustaa viennin merkityksen kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle. Sen tavoitteena on myös reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn turvaaminen, päätöksenteon vakaus ja ennakoitavuus. Kemianteollisuuden näkökulmasta tämän hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen on olennaisen tärkeä.
– Näyttää kuitenkin siltä, että jo nyt tiedossa olevat linjaukset kasvattavat teollisuuden kustannuksia. Teollisuuden sähköveron alentaminen EU-minimiin on hyvä päätös ja se korjaa osittain hallitusohjelman luomaa kustannusnousua. Teollisuuden sähköistyminen on osa polkua hiilineutraalisuuteen, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
– Jos työllisyystavoite jää saavuttamatta, talouden pohja pettää ja johtaa uusiin veronkiristyksiin ja lisävelkaantumiseen, Aalto jatkaa.
Työelämäasiat vaikuttavat olennaisesti kilpailukykyyn
Kemianteollisuuden työllistämisvaikutus on merkittävä, sillä yksi kemianteollisuuden työpaikka luo 1,8 työpaikkaa muille aloille Suomeen. Ala työllistää suoraan, välillisesti sekä tulovaikutusten kautta lähes 100000 suomalaista.
−Työrauhalainsäädännön uudistamisen puuttuminen hallitusohjelmasta oli iso pettymys. Näyttää siltä, että suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä rasittaviin työrauhahäiriöihin ei ole luvassa toimia. Kaavailut työelämän jäyk-kyyksien lisäämisestä puolestaan vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja vähentävät työllistämisedellytyksiä, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.
− Hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite on ehdottoman kannatettava. Sen toteutuminen jää kuitenkin isolta osalta erillisen kolmikantaisen valmistelun harteille. Työmarkkinajärjestöt tarttuvat haasteeseen, mutta vastuuta työllisyyden kasvusta hallitus ei voi ulkoistaa. Työllisyysasteen nostamiseen vaikuttavat myös monet hallituksen muutkin toimet, huomauttaa Etu-Seppälä.