Kemianteollisuudessa nähtiin viime vuoden lopussa selvä käänne, kun vienti lähti nousuun. Alan yritykset arvioivat alkuvuonna suhdannetilannetta tavanomaista paremmaksi.
Myyntihintojen lasku piti kasvaneesta tuotannosta huolimatta kemianteollisuuden liikevaihdon ja viennin vuonna 2016 edellisvuoden tasolla. Kemianteollisuuden tavaraviennin arvo oli 10,2 miljardia eli noin viidennes Suomen kokonaistavaraviennistä.
Vuoden loppupuolella nähtiin selvä käänne, kun kemianteollisuuden liikevaihto lähti viennin vetämänä nousuun. Hintojen tasaantuminen yhdessä kasvaneiden tuotantomäärien kanssa näkyi kemianteollisuuden viennin 11 prosentin nousuna viimeisellä kvartaalilla, ja kasvu on jatkunut alkuvuonna 2017. Myös kotimaan tilanne koheni.
– Suomalaisen kemianteollisuuden tuotteille on kysyntää, mutta hinnat joustavat maailmanmarkkinatilanteen mukana, toteaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä tiedotteessaan.
– Vaikka merkkejä taloustilanteen kohenemisesta näkyy erityisesti luottamusindikaattoreissa, ei kotimaan liikevaihdon kehitys kerro vielä kysynnän selvästä kohentumisesta Suomessa, Leppä jatkaa.
Kemianteollisuuden tuotantomäärät ja arvonlisäys jatkoivat nousuaan vuonna 2016. Investoinnit mukaan lukien tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit olivat hyvällä reilun miljardin tasolla. Kiinteissä investoinneissa odotetaan EK:n investointitiedustelun mukaan vuonna 2017 reilua kasvua.
– Kemianteollisuus on muusta teollisuudesta poiketen säilyttänyt koko 2000-luvun pääoma- ja investointitasonsa Suomessa. Investointipäätökset tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä, ja siksi toimintaympäristön ennustettavuus on tärkeää, Leppä kertoo.
– Kemianteollisuus on jatkuvasti uutta luova korkean osaamisen ala. Kasvun ja työpaikkojen luomiseksi tulisi huomattavasti lisätä myös julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta.
Kemianteollisuus ry:n työmarkkina-asioista vastaavan johtajan Jyrki Hollménin mukaan tarve työmarkkinauudistuksille on yhä olemassa.
– Orastavasta talouskasvusta huolimatta työllisyyskehitys polkee paikoillaan. Tarvitsemme vielä pitkään kustannuskilpailukykyä parantavia työmarkkinaratkaisuja. Tarve uudelle vientivetoiselle työmarkkinamallille on yhä olemassa ja uskomme että yhteistyöllä elementit loksahtavat vielä kohdilleen, Hollmén toteaa.