Suomalaisista 83 prosenttia on sitä mieltä, että kellojen siirtelystä pitäisi luopua. Vain kymmenen prosenttia kansasta on toista mieltä, eikä luopuisi nykykäytännöstä. Kuudella prosentilla ei ole asiasta mielipidettä.
Ehdotus luopua kellojen siirtelystä sai vahvaa tukea läpi koko vastaajajoukon. Yhteiskunnan kaikissa osissa ja kerrostumissa toivotaan, ettei kelloja tarvitsisi enää siirrellä.
Erityisesti maaseutumaisissa kunnissa asuvat (92 %) kannattavat sitä. Enintään 30-vuotiaista löytää keskimääräistä enemmän (22 %) niitä, joille kellojen siirtely sopii jatkossakin. Heidänkin enemmistönsä on silti asiasta toista mieltä.
Kysymys siitä, siirryttäisiinkö vakituisesti käyttämään nykyistä kesä- vai talviaikaa sen sijaan jakaa suomalaisia vahvasti. Vastaajista 45 prosenttia on sitä mieltä, että kesäaikaan siirtyminen olisi parempi vaihtoehto.
Lähes yhtä usea (40 %) taas haluaisi, että ympäri vuoden käytettäisiin nykyistä talviaikaa. 15 prosenttia ei osaa sanoa, kumpi näistä olisi parempi vaihtoehto.
Sosioekonomiset tekijät eivät jaa paljon käsityksiä siitä, kumpaa aikaa Suomen pitäisi jatkossa noudattaa. Keskimääräistä useampi pääkaupunkiseutulainen (51 %) toivoisi maamme siirtyvän pysyvästi nykyisin käytettyyn kesäaikaan. Talviaika kiinnostaa vain 35 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista.
Maaseutumaisissa kunnissa asuvista 43 prosenttia pitää talviaikaa parempana vaihtoehtona Suomen pysyväksi ajaksi, 40 prosentin valitessa kesäajan. Myös 70 vuotta täyttäneistä useampi pitää talviaikaa (49 %) parempana vaihtoehtona kuin kesäaikaa (40 %).
Kun asiaa kysyttiin nuoremmilta, mielipiteet painottuvat päinvastaisesti. Alle 40-vuotiaista käytännössä joka toinen (49 %) on sitä mieltä, että nykyinen kesäaika olisi paras vaihtoehto.
Suomalaisten näkemykset selvisivät Kantar Publicin 18.-24.3. toteuttamassa kyselyssä. Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 18.-24.3.2022. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 062.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18-79 vuotta täyttänyttä väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.