Suomen Kuntoutusyrittäjien tekemän kyselyn mukaan alaa uhkaa ennennäkemätön konkurssiaalto.
Vastauksissa moni esitti huolensa taloudellisesta ahdingosta ja siitä, miten kuntoutujien toimintakyky ja terveys voidaan turvata poikkeustilanteessa.
Toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi huomauttaa, että alalla toimivat terveydenhuollon ammattilaiset ovat vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta.
Hänen mukaansa koko kuntoutustoimiala meni shokkiin maaliskuun puolivälissä, kun Kela julkaisi yksiselitteisen tiedotteen, jonka mukaan kaikki läsnäolokuntoutukset lopetetaan. Se tarkoitti, että terapeutti ja kuntoutuja eivät saaneet enää kohdata kasvokkain.
Kela kannusti sen sijaan korvaamaan läsnäolokuntoutukset etäterapialla. Se ei kuitenkaan sovi kaikille terapia-aloille. Ohjeistus on hankala toteuttaa esimerkiksi vaikeasti vammaisten, puhevammaisten, lasten tai käytöshaasteisten henkilöiden terapiassa.
– Monet kuntoutujat säikähtivät tilannetta ja suurta tuntematonta uhkaa, jonka takia he eivät uskaltaneet enää mennä terapeuttien luokse. Myös monet terapeutit säikähtivät, että he eivät voi ottaa asiakkaita vastaan, jos he tietämättään levittävät koronavirusta, Hanna-Kaisa Järvi toteaa tiedotteessa.
Liikevaihto laski 50 prosentilla
Tiukka rajoitus osui erityisen pahasti niihin kuntoutusyrityksiin, jotka tuottavat Kelan maksamaa terapiaa.
– Me reagoimme Kelan tiedotteeseen välittömästi ja pyysimme Kelaa lieventämään ohjeistusta. Kela muutti ohjeistustaan sallimalla läsnäoloterapiat tietyin reunaehdoin. Terapeutin ja kuntoutujan tuli sopia tapaamisista ja huolehtia terveysviranomaisten säädöksistä ja hygieniakäytännöistä. Terapeutteja ei myöskään laskettaisi enää ylimääräisiksi vierailijoiksi hoitolaitoksissa, Järvi sanoo.
Kelan alkuperäinen toimintatapa levisi muutoksista huolimatta muun muassa sairaanhoitopiireihin, kuntiin, hoivakoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Ovet suljettiin myös terapia- ja kuntoutusalan ammattilaisilta.
– Meidän ammattilaisia on loukannut syvästi, että hoivakodit, isot julkiset ja isot yksityiset toimijat ovat rinnastaneet meidän piinkovat terveydenhuollon ammattilaiset omaisiin verrattaviksi vierailijoiksi. Vaikka me noudatamme kaikkia viranomaissäädöksiä pilkuntarkasti, Hanna-Kaisa Järvi sanoo.
Hänen mukaansa hoivakodeissa täytyy tietysti olla erityisen varovainen koronavirustartuntojen suhteen.
– Se on vaikea tilanne kipeästi kuntoutusta tarvitseville ja meille kaikille. Taudin leviämisen vaara on otettava tosissaan ja kaikkien on sitouduttava noudattamaan ohjeita. Mutta pitää myös punnita, mikä on kuntoutuksen keskeytymisen ja rajoitusten yhteishinta, Järvi sanoo.
Jäsenyritysten liikevaihto on tippunut jopa 50 prosenttia. Niistä 75 prosenttia on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa.
– Meidän jäsenyritykset tuottavat tosi paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen ole, kuntoutuspalveluja ei tuota enää kukaan, koska vastaavia julkisia toimijoita ei ole olemassa, Järvi sanoo.