Kela on saanut huomautuksen tietopyynnön lainvastaisen hitaasta käsittelystä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarjan ratkaisun mukaan asiakirjojen luovuttaminen kesti yli vuoden, vaikka julkisuuslain ehdoton enimmäisaika on kuukausi.
Tapaus tuli oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, kun kantelun tehnyt yksityishenkilö oli pyytänyt tutkimaan Kelan menettelyä asiakirjapyynnön käsittelyssä. Hän oli tehnyt ensimmäisen asiakirjapyynnön Kelalle 1. helmikuuta 2025 ja tämän jälkeen useita kertoja toistanut ja täsmentänyt pyyntöään.
Kantelun mukaan Kela ei ollut toimittanut pyydettyjä asiakirjoja eikä antanut asiassa lainmukaista kirjallista päätöstä. Päätöksestä olisi pitänyt ilmetä mahdollinen kieltäytymisen peruste ja muutoksenhakuohjeet.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kela menetteli asiassa lainvastaisesti.
Julkisuuslain mukaan tietopyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian ja viimeistään kahden viikon kuluessa. Jos pyyntö on laaja tai vaatii erityistoimia, määräaika voi pidentyä enintään kuukauteen.
Kela perusteli hidasteluaan USB-muistitikulla
Kelan selvityksen perusteella keskeinen syy lainvastaisen hitaalle käsittelylle oli toimiston USB-tikku tai pikemminkin sen puuttuminen.
Viranomaisen selvityksen mukaan viivästys johtui siitä, ettei sen Tampereen toimistolla ollut käytettävissä salattua USB-muistitikkua, jolla asiakirjat olisi voitu toimittaa asiakkaan pyytämällä tavalla.
Selvityksen mukaan toimistolla oli ollut käytössä vain yksi USB-muistitikku, eikä edellinen tietojen pyytäjä ollut palauttanut sitä toimistoon pyynnöistä huolimatta. Uusi tikku tilattiin maaliskuussa 2025.
Kelan mukaan muistitikkujen toimitusongelmaa selvitettiin syksyllä 2025 ja vielä alkuvuonna 2026. Salattu USB-muistitikku saatiin Kelan Tampereen toimistoon vasta maaliskuussa 2026. Kelan selvityksen mukaan toimittajalla oli ollut saatavuusongelma salattujen USB-muistien toimituksessa, ja toimittaja vaihtui tänä aikana.
Lopulta pyydetyt tiedot lähetettiin kantelijalle USB-muistitikulla 26. maaliskuuta 2026. Kela pahoitteli sitä, ettei tietoja ollut annettu julkisuuslain mukaisessa ajassa.
Viranomaisen hidastelulle ei ollut oikeutusta
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kelan esittämä selitys ei oikeuttanut asiakirjapyynnön käsittelyn laiminlyöntiä.
– Totean, että Kelan selvityksessä esitetty perustelu asian käsittelyn viivästymiselle ei oikeuta laiminlyömään asiakirjapyynnön käsittelyä ja julkisuuslain säännösten noudattamista, ratkaisussa todetaan.
Sarjan mukaan viranomaisen olisi pitänyt olla yhteydessä asiakkaaseen, jos tietojen toimittaminen pyydetyllä tavalla oli käytännössä vaikeaa. Kelan olisi pitänyt selvittää asiakkaan kanssa vaihtoehtoisia tapoja antaa tiedot. Viime kädessä asiassa olisi pitänyt tehdä valituskelpoinen kielteinen päätös, jos tietoja ei voitu antaa asiakkaan pyytämällä tavalla.
Ratkaisussa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Kela ryhtyi luovuttamaan tietoja vasta sen jälkeen, kun oikeusasiamiehen kanslia oli lähettänyt selvityspyynnön Kelalle 11. maaliskuuta 2026.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan asiassa jää arvailun varaan, olisiko kantelijan asiakirjapyyntöön vastattu lainkaan ilman kantelumenettelyä.
Tietojen luovuttamisessa kesti yli vuosi
Sarja katsoo, ettei Kela noudattanut edes julkisuuslain ehdotonta yhden kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa. Tietojen luovuttaminen kesti yli vuoden.
– Laissa säädetyn enimmäiskäsittelyajan ylitys on siten ollut huomattava. Pidän laiminlyöntiä näissä oloissa erityisen moitittavana, ratkaisussa todetaan.
Apulaisoikeusasiamies antoi Kelalle huomautuksen vastaisen varalle tietopyynnön lainvastaisesta käsittelyajasta.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Julkisen sektorin tietoturva pettää toistuvasti – kuka kantaa vastuun?