– Kela-korvauksista haetut säästöt kumoutuvat nopeasti, koska kuntien kustannukset tulevat kasvamaan terveyskeskusten potilasmäärien kasvaessa, toteaa Hammaslääkäriliitto.
Valtiovarainministeriön perjantaina antamassa budjettiehdotuksessa esitetään ensi vuodeksi 40 miljoonan leikkauksia hammashoidon Kela-korvauksiin. Leikkaus on tuplasti suurempi kuin hallitusohjelmassa alun perin sovittu 20 miljoonaa.
Hammaslääkäriliitto toteaa kannanotossaan, että Kela-korvauksilla on suun terveydenhuollossa suurempi merkitys kuin muussa terveydenhuollossa, sillä terveyskeskusten resursseja ei ole mitoitettu koko väestön hoitoon.
– Aikuispotilaista noin puolet hoidetaan terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Valtaosa hoidosta on jokaisen kansalaisen tarvitsemaa perushammashoitoa. Hammashoidon Kela-korvauksia maksetaan paljon myös pienituloisille. Leikkaukset tulevat heikentämään väestön suunterveyttä ja kasvattamaan terveyseroja entisestään, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry varoittaa.
Viime vuonna hammashoidosta maksettiin Kela-korvauksia 123 miljoonaa, jolloin korvausprosentti oli 31. Hammashoidon Kela-korvauksista on jo leikattu 30 miljoonaa euroa vuoden 2015 alusta. Nyt esitetyillä 40 miljoonan leikkauksilla Kela-korvauksiin jäisi vuonna 2016 58 miljoonaa, jolloin korvausprosentiksi jää enää 15 prosenttia.
Potilaiden hoitamiseen tarvitaan myös jatkossa sekä terveyskeskuksia että yksityisvastaanottoja. Kela-korvaus tasaa yksittäisen potilaan hoitokustannuksia ja terveyskeskusten potilasjonoja.
Hammaslääkäriliitto muistuttaa, että terve suu on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua.
– Hammas- ja suusairaudet ovat yleisiä. Yleisimmät niistä ovat kroonisia infektiosairauksia. Suun krooniset tulehdukset voivat edesauttaa myös muiden vakavien sairauksien puhkeamista. Huono suunterveys on yksi riskitekijä esimerkiksi valtimokovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin taustalla.