Koska Ukrainan Nato-jäsenyys tuskin toteutuu ainakaan nopeutetulla aikataululla, rauhanturvajoukko lienee ainoa vaihtoehto Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi. Siksi siitä ovat keskustelleet ainakin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Puolan pääministeri Donald Tusk, Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer sekä Starmer ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.
Kuinka paljon rauhanturvaajia Ukrainaan tarvittaisiin? Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puhunut noin 200 000:sta sen mukaan, miten paljon Ukrainan oman asevoiman kokoa mahdollisesti rajoitetaan. Joillekin asiantuntijoille riittäisi 40 000 rauhanturvaajaa, mutta Itä-Euroopan asiantuntija Aleksandr Golts muistuttaa pelkästään Ukrainan koon ja etulinjan pituuden vaativan 150 000 – 180 000:n suuruista joukkoa Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä Ranskan asevoimien koko on vähän yli 200 000 ja Saksan samoin kuin Britannian reilut 180 000 sotilasta.
Golts pitää rauhanturvaoperaation valmistelua Ukrainaan Euroopan ensimmäisenä testinä sen valmiudesta puolustaa itseään. Operaatio vaatii kuitenkin kolossaalisia muutoksia Euroopan maiden asevoimien organisointiin. Kaikki olisi Goltsin mukaan helpompaa Naton puitteissa Yhdysvaltojen logistisen, ilma- ja tiedustelutuen turvin, mutta jos se ei halua osallistua operaatioon, on käytännössä luotava Euroopan asevoimat. Haasteena on EU:n ja Britannian yhteisen johtoportaan ja komentorakenteen muodostaminen sekä Ukrainaan sijoitetun joukon vahvistus- ja tukimekanismit kriisin sattuessa.
Varsovalaisen OSW-tutkimuskeskuksen varajohtaja Justyna Gotkowskan mukaan Yhdysvaltojen on pakko osallistua operaatioon vähintään tarjoamalla sitoutumistaan siinä tapauksessa, jos Kreml päättää haastaa rauhanturvajoukon laillisuuden. Lisäksi, koska operaatio veisi merkittävän osan Euroopan asevoimista Ukrainaan, Yhdysvaltain Saksassa olevat joukot pitäisi hänen mukaansa siirtää lähemmäs Naton itärajaa.
Realistisin rauhanturvaoperaatio tarvitsee kuitenkin Yhdysvaltain joukkoja, jotka toimisivat Ukrainassa jo itsessään pelotteena. Sama on toiminut jo vuosikymmeniä Etelä-Koreassa, perustelee joukko turvallisuusasiantuntijoita. Heidän mukaansa heikko rauhanturvaoperaatio ei ratkaise ongelmaa, ja sen haavoittuvuus voi olla jopa Venäjää provosoiva tekijä. Esimerkiksi vuonna 1995 alivarusteltu alankomaalainen rauhanturvajoukko ei pystynyt estämään Srebrenican joukkomurhaa. Toimiakseen pelotteena joukon on oltava merkittävä, siihen täytyy sisältyä yhdysvaltalaisia yksiköitä ja merkittävä reservi raskaine kalustoineen lähellä Ukrainan rajaa valmiina eskalaation varalta.
Amerikkalaisista 40 prosenttia kannattaa amerikkalaisten rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Brittiläisistä 58 prosenttia tukee brittien osallistumista ja saksalaisista 56 prosenttia on periaatteessa valmis lähettämään saksalaissotilaita turvaamaan Ukrainaa.
