Hallituksella on tänä keväänä kolme isoa kokonaisuutta käsiteltävänään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjauksista on tarkoitus saada aikaan sopu. Yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus on nyt liittokohtaisissa neuvotteluissa. Lopputulosta hallitus arvioi kesäkuun alussa.
Ensimmäinen suuri koitos hallituksen onnistumisen mittaamisen kannalta on ensi tiistain kehysriihi. Uskottavuutensa kannalta hallitus on viestinyt aikovansa pitää kiinni neljän miljardin euron hallitusohjelmaneuvotteluissa sovituista säästöistä. Hallitus on edelleen sitoutunut myös siihen, että kokonaisveroasteen ei anneta kasvaa.
Säästöjen kohteet määriteltiin poikkeuksellisen tarkasti jo hallitusohjelman liitteeseen. Nyt kuitenkin leikkaustoimenpiteiden peruminen ja suunniteltua pienemmiksi toteutuvat jo tehdyt säästöpäätökset ovat saaneet aikaan 400 miljoonan euron loven tavoitteisiin nähden.
Tämä lovi on syntynyt eläkeläisten asumistuen leikkauksen perumisesta ja siitä, että indeksikorotusten jäädyttäminen ei ole tuottanut tavoiteltuja säästöjä, kun hintakehitys on ollut deflaation puolella. Lisäksi osa kunnista on jättänyt toteuttamatta säästöjä, jotka oli mahdollistettu päivähoidon subjektiivisuutta höllentämällä.
Uusien leikkauskohteiden löytyminen sen sijaan on haastavaa. Kilpailukykysopimuksen ehtona hallitusohjelman liitteestä kaksi löytyvistä ehdollisista säästöistä hallitus on joutunut luopumaan ainakin etuisuuksien leikkausten tasolla. Työttömyysturvaan esimerkiksi ei auta kajota, jos toiveena on kilpailukykysopimuksen toteutuminen.
Verkkouutisten tietojen mukaan hallitus yrittää löytää sellaisia säästökohteita, joilla olisi positiivisia vaikutuksia työllisyyskehitykseen. Tarkasteltavina ovat ainakin tiettyihin etuisuuksiin liittyvät kannustinloukut.
Yksi joustava elementti kehyksessä ovat kasvaneen turvapaikanhakijamäärän aiheuttamat kustannukset. Tulevan turvapaikanhakijamäärän ennustaminen on hankalaa, mutta rahat siihen on tarkoitus varata kehyksestä. Arvio perustuu sisäministeriön asiantuntijoiden ennusteeseen.
Maahanmuuttajien kustannusten kattamiseen on käytetty kehyksen niin sanottua jakamatonta varausta, joka on kehykseen sisällytetty jyvittämätön erä, jota voi käyttää yllättäviin menotarpeisiin budjetin laadinnassa.
Puoliväliriihessä lisää säästöjä?
Verkkouutisten tietojen mukaan hallituspuolueiden, keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken vallitsee laaja yhteisymmärrys talouden isosta kuvasta. Viime vaalikauden kuuden puolueen hallitukseen nähden tässä on iso ero. Silloin kiistaa oli kaikesta, mukaan lukien siitä, mihin talouden odotetaan kehittyvän. Tällä kertaa kehysriihestä ei ole näillä näkymin odotettavissa riitaisaa ja yllätyksekästä teatteria, joka venyy yömyöhään.
Ehdollisilla lisäsäästöillä olisi katettu 1,5 miljardin euron osuus julkisen talouden tasapainottamiseen tarvittavista säästöistä, mikäli yhteiskuntasopimus ei olisi toteutunut.
Nytkään yhteiskuntasopimus ei ole täyttämässä sille asetettua tavoitetta, että se kohentaisi julkisen talouden asemaa 0,5 prosentilla suhteessa kokonaistuotantoon mukaan lukien miljardin euron veronkevennykset. 0,5 prosenttia olisi tarkoittanut miljardin euron julkisen talouden kohentumista. Nyt yhteiskuntasopimuksen arvioidaan kohentavan julkisen talouden asemaa vain noin 600 miljoonalla eurolla ilman veronkevennyksiä eli tavoitteesta jäädään 1,4 miljardia euroa.
Siitä huolimatta kehysriihessä tätä lovea ei tarkastella, koska yhteiskuntasopimus on erillinen prosessi, jolla on oma aikataulunsa. Kehysriihessä tarkastellaan hallitusohjelmassa sovittua menokehyssääntöä, josta on tarkoitus pitää kiinni.
Yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia tarkastellaan aikaisintaan ensi syksynä ja sillä voi olla vaikutusta ensi vuoden budjettia laadittaessa. Samaten yhteiskuntasopimukseen kytketyt miljardin euron tuloveron kevennykset kytkeytyvät yhteiskuntasopimuksen arviointiin.
Lähtökohtaisesti niistä on tarkoitus päättää vasta vuoden päästä hallituksen puoliväliriihessä, jolloin tarkasteltavaksi tulee myös kysymys siitä, mitä lisätoimia tarvitaan julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi laskuun ja julkisen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2021 mennessä.