Työllisyyttä tukevat ratkaisut eivät kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta sellaiselle tasolle, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjaantuisi. Juho Romakkaniemi on pettynyt, että hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta paikallinen sopiminen ei edennyt kehysriihessä.
Kehysriihen keskeisenä tavoitteena oli työllisyyden ja julkisen talouden vahvistaminen. Romakkaniemen mukaan työllisyyden osalta kehysriihessä otettiin askeleita oikeaan suuntaan, mutta julkisen talouden rakenteellista alijäämää kehyspäätöksillä ei korjata.
– Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttäisi lisätoimia, joiden avulla työllisyysaste nousee lyhyellä aikavälillä nykyisestä noin 70 prosentista 75 prosenttiin. Pidemmän aikavälin tavoite pitäisi olla lähellä 80 prosenttia. Vasta silloin olisimme samalla tasolla kuin muut Pohjoismaat, hän toteaa.
Suomessa on työvoimapula korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Työn ja sen tekijöiden kohtaamattomuus sekä joustamaton työlainsäädäntö ovat Romakkaniemen mukaan keskeinen este työllisyysasteen nostamiselle.
Hallitus saa häneltä kuitenkin kiitosta pienten yritysten irtisanomisen helpottamisesta. Sen sijaan paikallisessa sopimisessa ei edistytty hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta, mitä Romakkaniemi pitää pettymyksenä.
Hän muistuttaa, että Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä jatkaa kasvuaan, vaikka valtion velkaantuminen on hidastunut. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on siten pikkuhiljaa murenemassa väestön ikääntyessä ensi vuosikymmenellä.
– Kehysriihen toimilla julkisen talouden rakenteellista alijäämää ei valitettavasti korjata, Romakkaniemi toteaa.