Viime vuonna kehitysyhteistyön määrärahoja olisi ollut valmis leikkaamaan vain 16 prosenttia suomalaisista, mutta tänä vuonna leikkaukset hyväksyy ulkoministeriön selvityksen mukaan jo 26 prosenttia.
Samaan aikaan kuitenkin 87 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa tärkeänä. Nuorista näin ajatteli 95 prosenttia.
Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen pitää mielenkiintoisena, että kansalaiset pitävät kehitysyhteistyötä entistä tärkeämpänä samaan aikaan sen määrärahojen leikkaamisen kanssa.
Erittäin tärkeänä kehitysyhteistyötä piti 42 prosenttia vastaajista. Erityisesti humanitaarista apua piti tärkeänä 90 prosenttia.
– Syynä voi olla entistä levottomammaksi käyvä maailma – pakolaisia on maailmassa nyt enemmän kuin vuosikymmeniin ja ihmisten hätä on konkreettisesti kaikkien nähtävillä esimerkiksi Välimeren yli tulevien siirtolaisten myötä, Rahkonen arvioi ulkoministeriön tiedotteessa.
Suomalaisista 61 prosenttia pitäisi kehitysyhteistyön määrärahat ennallaan. Niitä lisäisi 11 prosenttia.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan kysely kertoo, että kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä on tärkeä tehtävä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
– Vaikka nykyisessä taloustilanteessa joudummekin leikkaamaan määrärahoja, on tärkeää, että kehitysyhteistyön laadusta ja vaikuttavuudesta pidetään kiinni, Toivakka painottaa.
Luottamus Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on myös vahvistunut. Suomalaisista 74 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tehokkaana ja tuloksellisena, kun viime vuonna samaa mieltä oli vain 62 prosenttia.
Ulkoministeriön mukaan erityisen merkittävänä pidetään Suomen vuosina 2011–2015 tukemaa työtä vesi- ja käymäläolojen parantamiseksi yli kahdelle miljoonalle ihmiselle.
Suomalaisista 92 prosenttia pitää vakaata, tasa-arvoista ja turvallista maailmaa on myös suomalaisten etuna. Vastaavasti 90 prosentin mielestä kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen.
Taloustutkimus haastatteli touko-kesäkuun aikana 992 yli 15-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina.