Suomen työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä vain kolme prosenttia on Työterveyslaitoksen mukaan palkkatyössä. Iso-Britanniassa vastaava luku on 5–11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista 25 000 on työikäisiä.
Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on selvitetty, mitkä keinot tukevat kehitysvammaisen henkilön työllistymistä parhaiten ja mitkä puolestaan estävät työllistymistä. Tutkimusta rahoitti Kela.
– Mitä varhemmin kontakti työelämään syntyy, sitä paremmat mahdollisuudet kehitysvammaisella henkilöllä on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi 14–16 -vuotiaana, kertoo dosentti Nina Nevala Työterveyslaitokselta tiedotteessa.
Hänen mukaansa ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työharjoittelu ja työssä oppiminen ovatkin hyvä perusta nuorten siirtymiselle palkkatyöhön. Ne eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan tarvitaan myös muita toimia koulun jälkeen.
Yksi työllistymistä edistävistä keinoista on Työterveyslaitoksen mukaan tuettu työ. Se tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa kehitysvammaista henkilöä työpaikan etsimisessä, työelämävalmiuksien kehittämisessä, työelämään siirtymisessä ja tarvittaessa työuran aikana. Lisäksi työvalmentaja voi opastaa työnantajaa työllistämiseen ja mahdollisiin työjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.
Kehitysvammaliitolla on pitkäaikaista kokemusta tuetun työllistymisen edistämisessä ja näyttöä sen toimivuudesta. Parhaillaan on menossa Palkkaa mut -hanke, jossa levitetään työhönvalmennuksen toimintatapaa valtakunnallisesti.
Toinen esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on työpajatoiminta. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa sijaitseva IPIn Kulmakuppila on rohkeasti lähtenyt kokeilemaan kahvilatyöpajaa kehitysvammaisten työllistämisessä. Lyhty ry:n Ura-avain -tiimi on yksi Sitran Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailun finaaliin päässeistä kisaajista.
– Meille on tärkeää, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja saavat valmiuksia työelämää, kertoo tiimivastaava Marja Visti-Koskinen.
Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa kuntien, kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminta voi olla esimerkiksi tekstiili- ja puutyötä tai pakkausta.
– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille, kertoo dosentti Antti Teittinen Kehitysvammaliitosta.
– Tästä huolimatta viralliset tahot kuten koulu ja palveluntuottajat ohjaavat kehitysvammaisia henkilöitä edelleen avointen työmarkkinoiden sijaan työ- ja toimintakeskuksiin.
Oikea työpaikka on kaikkien etu”Oikea työpaikka” on monen kehitysvammaisen henkilön oma toive. Myös työnantajat ovat tyytyväisiä. Kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja luovat positiivista ilmapiiriä, osoittavat Kehitysvammaliiton ja Kuntoutussäätiön aikaisemmat tutkimukset.
Nevalan mukaan avoimille työmarkkinoille työllistyminen on myös yhteiskunnan kannalta fiksu ratkaisu. Eläke ja palkka pitäisi kuitenkin joustaa keskenään nykyistä paremmin.
– Parannuksia tähän odotetaankin hallituksen kärkihankkeelta ”Osatyökykyisille tie työelämään”, hän kertoo.
Tutkijaryhmä piti mielenkiintoisina erilaisia digitaalisia ratkaisuja, joita oli kehitetty ja kokeiltu työsuoritusten tueksi eri ammateissa. Tällaisia olivat esimerkiksi äänimuistutteet tai työsuoritusten kertaaminen älypuhelimesta tai kämmentietokoneelta.
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto työn tukena edellyttäisi Työterveyslaitoksen mukaan Suomessakin yleistä asennemuutosta, resurssien suuntaamista työelämää tukeviin ratkaisuihin ja parempaa osaamista kaikilta toimijoilta.